Korkomarkkinat ovat reagoineet odotetusti Donald Trumpin voittoon.
Yhdysvaltojen presidentinvaalit on käyty ja tulos on selvä: Donald Trump nousee uudelleen maailman suurimman talousmahdin presidentiksi neljän vuoden tauon jälkeen.
Vaalitulos on jo herättänyt laajalti sijoitusammattilaisten ja ekonomistikunnan keskuudessa pohdintoja siitä, miten Trumpin uusi kausi vaikuttaa osakemarkkinoihin, korkomarkkinoihin, ulkomaankauppaan ja valuuttamarkkinoille.
Toistaiseksi markkinat ovat reagoineet varsin odotetulla tavalla Trumpin voittoon. Osakemarkkinat ovat nousseet ja valtiolainat puolestaan laskeneet eli markkinakorot ovat nousseet. Esimerkiksi USA:n 10 vuoden velkakirjan korko on kivunnut jo lähes 4,5 prosenttiin, kun vielä kuukausi sitten se oli noin neljässä prosentissa.
Markkinat ovat jo ennen vaalipäivää luultavasti hinnoitelleet sitä mahdollisuutta, että Trump valtaa jälleen valkoisen talon. Valtiolainojen tuottotason nousua selittää siten ainakin osittain markkinoiden odotukset kasvavasta liittovaltion budjettialijäämästä sekä tuontitulleista ja kauppasodasta.
Trumpin ehdottamat veronalennukset lisäisivät huomattavasti liittovaltion velan kasvua ja valtionlainojen tarjontaa, jos arvioidaan että mahdollisten tuontitullien verotulot eivät lähimainkaan kattaisi veronalennuksista johtuvia pienentyviä verotuloja. Valtionlainojen tarjonnan kasvu nostaa korkotasoa, jos valtionlainojen kysyntä ei kasva samassa suhteessa.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen pohtii kommenttiviestissään vaalituloksen vaikutusta korkoihin ja asuntomarkkinoihin. Trumpin valinta voi hieman hidastaa asuntolainakorkojen laskua ja asuntomarkkinoiden elpymisen vauhtia Suomessa, hän ennustaa.
”Suomalaisen asuntovelallisen kannalta mahdolliset vaikutukset liittyvät paitsi kansainväliseen kauppaan, talouskasvuun ja inflaatioon, myös valuuttakurssien kehitykseen”, Keskinen toteaa.
Eurooppaan Trumpin valinnalla saattaa olla vaikutusta myös mahdollisten uusien tullien vuoksi.
”Markkinat ovat toistaiseksi ottaneet vaalituloksen vastaan myönteisesti, kun Trumpin linja verotuksen keventämisestä on nähty talouskasvua tukevaksi. Markkinaodotusten mukainen republikaanienemmistö edustajainhuoneessa ja senaatissa näyttää myös todennäköiseltä. Samalla Trumpin valinta voi lisätä turvallisuuspoliittisen epävarmuuden lisäksi taloudellista epävarmuutta, kun odotuksissa olevat uudet tuontitullit heikentäisivät kansainvälistä kauppaa ja nostaisivat tuontitavaroiden hintoja Euroopassa”, Keskinen toteaa.
Keskinen muistuttaa, että Yhdysvallat on yksittäisistä maista Suomen tärkein vientikumppani, ja tuonnin osalta neljänneksi tärkein maa heti Kiinan jälkeen. Mahdolliset tullimaksut vaikuttaisivat hänen mukaansa etenkin suomalaisiin teollisuudenaloihin, kuten teknologia-, konepaja- ja metsäsektoriin ja lääketeollisuuteen, joilla on mennyt korkojen noustua nykyisessä suhdanteessa muutenkin palvelualoja heikommin.
”Trumpin valinta voi siten näkyä vientiriippuvaisilla Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen asuntomarkkinoilla”, Keskinen arvioi.
Myös Lapin terästeollisuus sekä Itä-Suomen metsäteollisuus ovat alttiita Trumpin asettamille mahdollisille tuontitulleille ja muille protektionistisille toimille.
Tulleilla voisi olla pääekonomistin mukaan vaikutuksensa myös korkomarkkinoille.
”Tullimaksut voivat myös ruokkia inflaatiota, jolloin keskuspankit joutuvat hidastamaan koronlaskujaan nykyodotuksiin nähden. Yhdysvaltojen talouskasvu yhdistettynä kansainvälisen kaupan esteisiin voi myös voimistaa korkoeroa euroalueen ja USA:n välillä, jolloin EKP:n päättäjät joutuvat miettimään entistä enemmän euron heikkenemisen luomaa inflaatiopainetta omien koronlaskujensa kohdalla”, Keskinen tuumaa.
Toinen Keskisen skenaario liittyy talouskasvun hidastumiseen euroalueella ja myös Suomessa kansainvälisen kaupan jarrutuksen vuoksi. Korkojen laskusuunta voi silloin voimistua talouskasvun tyssätessä kansainvälisestä kaupasta riippuvaisessa Euroopassa, jos Yhdysvallat keskittyy sisämarkkinoidensa tukemiseen ja protektionismiin.
Entäpä jos Trump lopettaa Ukrainan sodan pikavauhdilla – kuten on luvannut – ehdoilla, jotka tarkoittavat Ukrainan antautumista?
”Jos Ukrainan tuki tyssäisi, ja sota päättyisi Venäjän voittoon, jäisi myös maan jälleenrakennuksen tuoma kasvupyrähdys toteumatta, mikä vaikuttaisi korko-odotuksiin laskevasti”, Keskinen arvioi.
USA:n vaalituloksen korkovaikutukset voivatkin siten olla yleisesti ajateltua lievemmät, kun korko-odotuksia nostavat ja laskevat tekijät kumoavat toisensa, Hypon pääekonomisti summaa.
