Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Näin toteavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Hanna Jokimäki ja Johanna Arvonen Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissa. Tieto perustuu palkkarakenne-tilastoon.
Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa.
Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 prosenttia matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.
Jokimäen ja Arvosen mukaan ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntipalkka vuonna 2022 oli 16,75 euroa, kun suomalaistaustaisilla palkansaajilla vastaava luku oli 19,61 euroa. Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat siis keskimäärin 14,6 prosenttia vähemmän kuin suomalaistaustaiset.
Ulkomaalaistaustaiset myös sijoittuvat useammin palkkatasoltaan alempiin ammattiryhmiin kuin suomalaistaustaiset.
”Ammattiluokituksen pääryhmiä tarkastellessa erottuu kuitenkin kaksi ryhmää, joissa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntiansiot ovat suuremmat kuin suomalaistaustaisten: johtajat ja erityisasiantuntijat. Asiantuntijoissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla ansiot olivat likimain yhtä suuret”, Arvonen ja Jokimäki kirjoittavat.
Erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat 3,7 prosenttia enemmän kuin suomalaistaustaiset vuonna 2022. Tilastokeskuksen asiantuntijoiden mukaan vielä vuonna 2019 ja sitä edeltävinä vuosina eroa ei ollut juuri lainkaan.
Muutoksen taustalla on muun muassa se, että ulkomaalaistaustaisten tuntiansiot olivat vuonna 2022 suomalaistaustaisia suuremmat kahdessa ulkomaalaistaustaisten tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden yleisimmässä ammattiryhmässä: 3,8 prosenttia sovellussuunnittelijoilla ja 2,1 prosenttia sovellusarkkitehdeillä.
Maahanmuuttajataustainen työvoima sijoittuu palkkojen perusteella keskimäärin hieman vaativampiin, paremmin palkattuihin tehtäviin kuin aiemmin.
”Pienenä, mutta kiinnostavana ryhmänä erottuvat johtajat. Ulkomaalaistaustaisten johtajien tuntiansio, 47,07 euroa, oli jopa 8,3 prosenttia suurempi kuin suomalaistaustaisten johtajien 43,46 euroa. Osan tuloksesta selittää se, että ulkomaalaistaustaisia johtajia on erityisesti teollisuuden toimialoilla, joissa palkatkin ovat keskimäärin palvelualoja korkeammat”, kirjoittajat toteavat.
Palkkarakenne-tilaston tiedot viittaavat kuitenkin myös siihen, että moni korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen ei työllisty koulutustaan vastaavaan ammattiin.
Esimerkiksi ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu työskentelee toimistosiivoojana 28-kertaisella todennäköisyydellä verrattuna suomalaistaustaiseen korkeakoulutettuun, vaikka osuus onkin silti vain 3,9 prosenttia.
”Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista palkansaajista 22 prosenttia sijoittui palkkatasollaan alimpaan neljännekseen vuonna 2022. Suomalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla osuus oli vain 7 prosenttia”, Jokimäki ja Arvonen kertovat.
Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste on Tilastokeskuksen mukaan noussut selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Erityisen nopeaa nousu oli vuodesta 2021 vuoteen 2022.
Kuitenkin vuoteen 2022 jatkuneen nousun jälkeen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste laski kaksi prosenttiyksikköä vuonna 2023. Tällöin työllisyysaste oli 70,3 prosenttia, mikä on edelleen korkeampi kuin yhtenäkään aiempana vuonna jaksolla 2016–2021.
