Neste ja metsäyhtiöt pettivät, mutta etenkin Cargotec, Konecranes ja Wärtsilä nostavat konepajat Helsingin pörssin tuloskunkuiksi.
Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo käyttää konepajasektorin indeksistä ilmaisua ”hyvä”.
”Konepajojen indeksi on vahvistunut 11 prosenttia tammi-lokakuussa, kun vastaavasti Helsingin pörssin OMXH-yleisindeksi on laskenut 2,2 prosenttia”, Angervuo toteaa.
Tuloksen parantajien ykkösketjuun kuuluvat Helsingin pörssin kruununjalokivet eli Cargotec, Wärtsilä, Kalmar, Kone, Konecranes, Metso, Valmet ja Ponsse, jotka ovat nostaneet, tosin eri suuruisesti kannattavuuttaan kolme vuosineljännestä peräkkäin.
”Toki Kalmarilla, Metsolla, Ponssella ja Valmetilla on ollut haasteita kannattavuuden kanssa viime neljännesten aikana. Pörssin konepajat tekivät jo viime vuodelta historiallisen tulosennätyksen, joka koittaa jälleen kuluvalta vuodelta”, Angervuo lisää.
Osasvuosikatsauksista voi tulkita, että konepajat ovat pystyneet ajamaan kustannusten nousun myyntihintoihinsa, mikä tulee osalla yhtiöstä esiin liikevaihdon nousupiikkinä.
Osakekurssien hyppelyä
Konepajojen kurssi- ja tuloskehitystä voi pitää kaksijakoisena. Angervuo viittaa prosenttilukujen suuren vaihteluun eri yhtiöiden osakekurssien nousun ja laskun kesken kolmannen vuosikvartaalin tulosjulkistuksen tiimoilta.
Esimerkiksi Wärtsilä paransi yli 70 prosentilla liikevoittoaan, mutta osakekurssi painui alas yli kymmenen prosenttia heti tulosjulkistuksen jälkeen. Vastaavasti yllätyksellinen tulosparannus lennätti pörssitulokkaan Kalmarin osaketta yli 30 prosentin nousukiitoon.
”Suuret sijoittajat hakevat pelipaikkaa konepajoista, jotka lukeutuvat omalla tontillaan globaaliin ykkösketjuun. Riskinä on etenkin euroalueen laahaaminen ja vaalitulos Yhdysvalloissa, jonne konepajat ja teräsyhtiöt vievät tuotteitaan ja pyörittävät myös omia tehtaitaan”, Angervuo tuumaa.
Wärtsilällä tilauskanta plussalle
Konepajojen tilauskantoja voi samalla kuvata suureksi hajonnaksi. Wärtsilä vahvisti kolmannella neljänneksellä eniten eli 15 prosenttia tilauskantaansa ja Kone (+1,8 prosenttia).
Tilauskanta oheni kutistunut eniten Kalmarilla (-22,8 prosenttia), Valmetilla (-14,4 prosenttia) ja Konecranesilla (-13,2 prosenttia).
Konepajayhtiöiden yhteenlaskettu tilauskanta ponnahti korkeimmilleen eli 31,5 miljardiin euroon vuoden 2022 toisella neljänneksellä.
Pudotus koitti kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin yhteenlaskettu tilauskanta aleni 29,1 miljardin euron tasolle, mitä Angervuo ei pidä kovinkaan dramaattisena.
”Uusia tilauksia tuli heinä-syyskuussa lähes 8,5 miljardin euron edestä, mutta konepajat vaativat nyt nopeaa vauhdinottoa uusissa tilauksissa jo ensi vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Nykyinen tilauskanta alkaa mennä pitkälle tekoon”, Angervuo laskee.
Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä uusia tilauksia hankki eniten Cargotec (+14,4 prosenttia), Konecranes (+12,1 prosenttia) ja Valmet (+6,2 prosenttia).
Kalmar ja Konecranes kilpajuoksussa
Cargotec pitää konepajoista ykköspaikkaa pörssissä lähes 98 prosentin kurssinousullaan vuoden alusta lokakuun lopulle. Kurssi huomioi Kalmarkin irtaantumisen Cargotecista.
Cargotecin ulkomaiseksi verrokkina voidaan pitää yhtiön autonostureiden Hiabin kilpailijaa, itävaltalaista Palfingeria, jonka osakekurssi on laskenut noin seitsemän prosenttia samalla aikajaksolla.
Hiab teki tammi-syyskuussa noin 1,2 miljardin euron liikevaihdon, ja Palfingerin liikevaihdoksi tuli 1,7 miljardia euroa. Itävaltalaisyhtiö ei julkista tilauskertymiään.
Hiab voittaa liikevoitossa Palfingerin, joka on liittoutunut kiinalaisen konepajajätin Sanyn kanssa.
Konecranes on noussut noin 58 prosenttia vuoden alusta. Yhtiö vauhditti noin 44 prosentilla uusia tilauksiaan satamien laitteissa, kuten nostureissa. Yksi kilpailijoista satamissa eli Kalmar otti kuusi prosenttia plussaa tilauskertymissä kolmannella kvartaalilla.
Konecranes saa satamien ja teollisuuden nostureissa vastaansa myös amerikkalaisen Columbus McKinnonin, joka kurssi on samalla aikajaksolla pudonnut lähes 18 prosenttia New Yorkin pörssissä.
Wärtsilä vastaan MAN
Wärtsilän osakekurssi on vahvistunut noin 35,8 prosenttia vuoden alusta lokakuun loppuun. Wärtsilä ja saksalaisen VW-konsernin omistama MAN Energy Solutions ottavat mittaa uusissa energioissa, joita palaa meri- ja voimalamoottoreissa.
Wärtsilän suuruutta ja ehkä etumatkaakin kuvastaa, että yhtiö teki tammi-syyskuussa 4,6 miljardin euron liikevaihdon ja MAN Energy 3,1 miljardin euron.
Liikevoittoa kertyi Wärtsilälle 10,3 prosenttia ja saksalaiskilpailijalle noin kahdeksan prosentin tasolla suhteessa liikevaihtoon. VW aikoo eri lähteiden mukaan pitää MAN Energyn omistuksessaan kuluvan vuoden loppuun asti.
Kone jää jälkeen
Kone on tasaisesti, mutta Angervuon mukaan melko verkkaiseen tahtiin petrannut kannattavuuttaan eli liikevoittoaan, joka vahvistui 0,1 prosenttia heinä-syyskuussa. Kone on ottanut noin 15 prosentin kurssinousun ja amerikkalainen hissiyhtiö Otis noin 11 prosentin kuluvan vuoden alusta lokakuun loppuun.
Sveitsiläinen hissiyhtiö Schindler on kallistunut noin 25 prosentin verran. Kiina painaa vielä ehkä eniten Konetta, joka on kuitenkin pitänyt pintansa uusissa hisseissä Kiina-kortin pettämisen aikana.
Koneen uusien laitteiden liikevaihto teki noin 1,1 miljardia euroa ja hissien globaalin ykkönen Otis hieman enemmän eli noin 1,2 miljardia euroa heinä-syyskuussa.
Pudotukset uusien laitteiden myynnissä menivät melko lailla samoille prosenttiluvuille molemmissa yhtiöissä. Hintojen laskukierrettä voi jäljittää Otiksen osavuosiraportilta, jossa uusien hissien ja liukuportaiden liikevoitto jäi alle seitsemän prosentin tason eli historiallisen matalaksi.
Valmet kangertelee
Valmetin liikevoitto heikkeni noin 14 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kolmanteen kvartaaliin, mikä antaa Angervuon mukaan merkkejä kangertelusta tulostavoitteissa. Taannoin miljardiluokan tilauksen julkistaneen yhtiön osakekurssi on painunut noin viisi prosenttia miinukselle vuoden alusta.
Itävaltalainen vesiturbiineistakin tunnettu Andritz myy Valmetin tavoin sellutehtaita ja tissue-paperikoneita. Andritzin osake on heikentynyt noin kaksi prosenttia Wienin pörssissä vuoden alusta. Osakekurssi putosi paljon eli noin 12 prosenttia viime viikolla.
Andritzin tilauskertymä heikkeni heinä-syyskuussa noin 19,3 prosenttia sellussa ja paperissa. Valmet saavutti noin kahdeksan prosentin konsernitason liikevoiton suhteessa liikevaihtoon ja Andritz sellussa ja paperissa noin 12,5 prosentin tason.
Metso ja Terex samoissa
Metson osakekurssi painui prosentin miinukselle lokakuun lopussa. Amerikkalainen monialakonserni Terex kisaa Metson tonteilla murskaimissa. Myös Terexin osakekurssin on halventunut yli kymmenen prosenttia New Yorkin pörssissä vuoden alusta lokakuun loppuun.
Jenkkiyhtiön myynti romahti noin 97 miljoonaa dollaria eli 80 miljoonaan euroa murskaimissa, joiden liikevaihdoksi tuli noin 400 miljoonaa euroa heinä-syyskuussa.
Metson liikevaihto heikkeni kivenmurskauksessa noin kahdeksan prosenttia ja päätyi 283 miljoonan euroon. Metso voitti myös murskaimien kannattavuudessa Terexin, mitä voi pitää jopa historiallisena.
Tanskalainen Kööpenhaminan pörssissä noteerattu sementtitehdasprojekteistaan tunnettu FLSmidth myy kaivospuolen insinöörityötä, kuten Metsokin. Tanskalaisyhtiön osakekurssi on vahvistunut 34,6 prosenttia Kööpenhaminan pörssissä lokakuun loppuun mennessä.
SSAB laski Outokumpua enemmän
Outokumpu on samalla aikajaksolla ottanut pörssissä noin 21 prosenttia miinusta ja SSAB noin 32 prosenttia.
Miinukselle ovat painuneet metsäyhtiöt, kuten Metsä Board 27 prosentin verran ja UPM Kymmene 16,5 prosenttia sekä Stora Enso noin 17 prosentin verran.
Nesteen osakekurssi on rojahtanut lähes 50 prosenttia alas huipustaan.
Angervuo muistuttaa, että sellun hinta on puolittunut Kiinassa huipputasolta eikä toistaiseksi näy merkkejä hintojen noususta.
Metsäkoneiden Ponsse on vahvistunut noin kolme prosenttia vuoden alusta.
P/E-luku lähellä keskiarvoa
Angervuo laskee, että pörssin päälistan yhtiöiden yhteenlasketuksi markkina-arvoksi tuli 253 miljardia euroa lokakuun lopussa,
”Jos pörssin päälistan yhtiöiden nettotulokseksi kertyy kuluvalta vuodelta esimerkiksi 16 miljardia euroa, niin Helsingin pörssin P/E-luvuksi tulee 15,8, mikä noudattaa vuoden 2024 tulosennusteilla parinkymmenen vuoden keskiarvoa.
Angervuon mukaan osakekurssit voivat siis nousta ainakin ensi vuoden tulosparannuksen verran.
”Jos pörssin päälistan yhtiöiden yhteenlaskettu nettotulossumma nousee ensi vuonna 20 prosenttia, voisivat osakekurssit nousta myös 20 prosenttia ilman, että arvostustaso muuttuisi nykyiseltä tasolta.”
Pörssin päälistan yhtiöiden osingot olivat vuosina 2021 ja 2022 hieman yli 14 miljardin euron tasolla.
”Sijoittajien on ehkä syytä varautua ensi keväänä yhteenlasketun osinkosumman pieneen laskuun, ehkä noin 12-13 miljardin euron tasolle”, Angervuo lisää.
Siinäpähän laskeskelet ja jooh mut mun mielestä karu totuus on et noi konepajat rommaa takaisin taaas, kuten kaikki Suomi osakkeet, sinne samaan alhoon..eli turhaa touhuu