Kun käytettyjen asuntojen kaupassa asuntokauppa on tasaisesti piristynyt pitkin vuotta, on uudiskohteiden asuntokauppa edelleen hiipunut tänä vuonna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) tiedotteessaan.
Uudiskohteista tehdään tällä hetkellä tasaisesti kauppoja kuukausittain noin 200. Määrä on historiallisesti erittäin alhainen, sillä esimerkiksi vuosina 2020 ja 2021 päästiin jopa noin 1 000 kappaleen uudiskohdekauppaan kuukausittain.
Tammi–lokakuussa KVKL:n hintaseurantapalveluun on raportoitu maanlaajuisesti yhteensä 1 619 kappaletta uudisasunnon myyntiä, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Viime vuonna tammi–lokakuussa myytiin yhteensä 1 850 uudisasuntoa.
Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna uudiskohdekauppa väheni peräti yli 75 prosenttia. KVKL Hintaseurantapalvelun kattavuus myydyistä uudiskohteista on noin 35 prosenttia.
Käytettyjen asuntojen hinnat kääntyneet nousuun
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa löytää syyn uudiskohteiden kaupan vaisuun tilanteeseen.
”Uudiskohdekaupan keskeisin haaste on siinä, että uudiskohteiden ja käytettyjen asuntojen hintaero on kasvanut liian suureksi. Asuntokauppa on ollut vaimeaa kokonaisuutenakin, ja tilanteessa, jossa käytetyn asunnon neliöitä saa huomattavasti enemmän kuin uuden asunnon neliöitä, kuluttajat ovat valinneet mieluummin käytettyjä asuntoja”, toteaa Viljamaa.
Käänne asuntomarkkinoilla on Viljamaan mukaan kuitenkin jo tapahtunut. Lokakuussa käytettyjen asuntojen hinnat kääntyivät selkeämmin nousuun.
”Kun hintaero kapenee, alkaa myös uudiskohdekauppa käymään vilkkaammin. Asuntokauppa on tälle vuodelle saanut tukea laskevista koroista ja alemmasta varainsiirtoverokannasta”, Viljamaa arvioi.
Myymättömien asuntojen määrä vähentynyt
Myymättömien uudiskohteiden kanta on alkanut vähenemään keväästä alkaen, mikä tasapainottaa asuntomarkkinoita. Tänä vuonna aloitetaan todennäköisesti alle 20 000 asuntoa, kun vuosina 2016–2022 aloitettiin yli 35 000 asuntoa ja huippuvuosina jopa yli 45 000 asuntoa vuodessa.
”Vaikka väestönkasvu on ollut ripeää, asuntotuotanto on ollut vieläkin reippaampaa. Vuosina 2016–2022 aloitettiin esimerkiksi Helsingin seudulla noin 35 000 asuntoa enemmän kuin syntyi uusia asuntokuntia. Helsingin asuntokuntien keskikoko vuonna 2023 oli 1,84 asukasta per asunto”, Viljamaa huomioi.
”Osittain uudiskohdekaupan haastava tilanne viime vuosina johtuu siis voimakkaasta asuntotuotannosta juuri vuosina 2016–2022. Sen ajanjakson virheitä on myös asuntomarkkinoiden kuumentaminen entisestään valtion tukeman ARA-tuotannon lisäämisellä”, Viljamaa korostaa.
Asuntopulaa näköpiirissä isommissa perheasunnoissa
Tämän vuoden vajaasta 20 000 asunnon aloituksesta reilu puolet on valtion tukemaa ARA-asuntotuotantoa. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja syntyy siis olemattomasti. Syksyn aikana on kuulunut muutamia positiivisia uutisia aloitetuista asuntohankkeista, mutta ne valmistuvat vasta vuonna 2026 aikaisintaan.
”Onkin odotettavissa, että ainakin kasvavien kaupunkien tietyillä sijainneilla tulee olemaan kysyntää isommista perheasunnoista. Se johtaa hyvin todennäköisesti jopa reippaaseen asuntojen hintojen nousuun nopeasti kasvavissa kaupungeissa”, arvioi Viljamaa.
Viljamaan mukaan ainakin osa asuntosijoittajista on ennakoinut tätä kehitystä, koska sijoitusasuntolainojen nostot ovat nousseet syksyn aikana prosentuaalisesti enemmän kuin omistusasuntolainojen nostot.
Uudiskohteiden kerrostalojen neliöhintojen mediaania tarkastellessa nousua oli jonkin verran kolmoskvartaalissa varsinkin pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa.
KVKL:n mukaan tässä on kuitenkin huomioitava, että pääkaupunkiseudun mediaanihintaa (6 689 euroa) nostivat arvokohteet, joiden osuus oli noin 10 prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaiskauppamäärästä heinä–syyskuussa. Kehyskunnissa taas uudiskohteiden myyntimäärät olivat hyvin pieniä.
