Euribor-korot ovat laskeneet selvästi, mutta pohjia ei vielä ole ehkä nähty.
Euroalueen inflaation nousu sai 12 kuukauden euriborin nousemaan 2,63 prosenttiin, kun markkinoiden odotukset joulukuun isosta koronlaskusta sulivat pois. Koronnousu on kuitenkin vaatimaton, kun katsotaan korkokehitystä vähän pitemmällä ajanjaksolla.
Korkojen trendi on edelleen laskeva, mikä näkyy esimerkiksi OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen julkaisemasta kuvaajasta viestipalvelu X:ssä.
Euroalueen inflaatio kiihtyi odotettua enemmän ja oli Eurostatin ennakkotilaston perusteella lokakuussa kaksi prosenttia vuodessa. Ekonomistien konsensusennuste oli 1,9 prosenttia ja syyskuun lukema oli 1,7 prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat euroalueella lokakuun aikana 0,3 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousu johtui erityisesti energian hintojen laskun hidastumisesta. Syyskuun tilaston mukaan energian hinnat laskivat 6,1 prosenttia vuodessa, mutta lokakuun tilaston perusteella energia halpeni enää 4,6 prosenttia vuodessa. Energian hinta nousi 0,4 prosenttia lokakuun aikana.
Euroalueen pohjainflaatio on yhä suhteellisen korkea. Se oli lokakuun ennakkotilaston mukaan 2,7 prosenttia vuodessa. Erityisesti palvelusektorin hintakehitys on ollut vankkaa. Palvelut kallistuivat 3,9 prosenttia vuodessa. Palvelusektorin inflaatiota tukee nopea palkkojen nousu.
Pohjainflaatiossa ei ole mukana energian ja ruoan hintoja, joiden hintakehitys on keskimäärin volatiilia. Pohjainflaatio kuvaa tyypillisesti koko kuluttajahintaindeksikoria paremmin pidemmän aikavälin inflaatiotrendiä.
Koronlaskujen odotetaan jatkuvan joulukuussa. Markkinoilla hinnoitellaan 80 prosentin todennäköisyyttä 0,25 prosenttiyksikön koronlaskulle.
Hidastuva inflaatio antaa Euroopan keskuspankille (EKP) lisää liikkumatilaa.
Keskuspankki onkin inflaatiopaineiden hellittäessä laskenut talletuskorkoa edellisissä korkokokouksissa yhteensä 0,75 prosenttiyksikköä neljästä prosentista 3,25 prosenttiin.
Danske Bank on päivittänyt korkoennustettaan. Pankki kertoo aamukatsauksessaan, että euroalueen heikon kasvuvireen jatkuessa Danske Bank odottaa nyt keskuspankilta 25 korkopisteen koronleikkauksia jokaisessa kokouksessa aina ensi syyskuuhun saakka. Talletuskorko saavuttaisi tällöin 1,5 prosentin tason, kun pankin edellinen ennuste koronlaskujen päätöspisteestä oli 2,0 prosenttia.
Danske Bankin mukaan markkina uskoo euriborien tasaantuvan tällä hetkellä hieman 2,0 prosentin tason yläpuolelle ensi kesänä. Pankin päivitetty ennuste ennakoi siis myös euriborien laskevan hieman markkinahinnoittelua voimakkaammin.
