Eläkemaksut uhkaavat nousta kestämättömän korkeiksi. Ajatuspaja Libera esittää joukon keinoja ongelman taltuttamiseksi.
Suomalaiset ikääntyvät ja eläkeläisten määrä kasvaa. Sen seurauksena eläkemaksut ovat myös nousseet, koska Suomen eläkejärjestelmä on vain osin rahastoiva. Kun vielä 1960-luvulla työeläkemaksu oli viisi prosenttia palkkasummasta, 1980-luvulla se oli kiivennyt 10–15 prosenttia palkkasummasta.
Työeläkevakuuttajat Telan mukaan työeläkkeiden rahoituksen perusta on työssäkäyvä väestö.
”Rahoituksen yhtälö on nimittäin tämä: työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla, jotka kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä. Kasvava osuus kustannetaan eläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla. Työssäkäyvän väestön määrä ja ansiot määrittävät suurelta osin sen, kuinka paljon eläkkeiden maksamiseen saadaan kerättyä rahaa”, Tela kertoo nettisivuillaan.
Telan mukaan työeläkemaksu kertoo konkreettisella tavalla rahoitukseen liittyvästä paineesta.
Ikärakenteen heikentyessä yhä isompi siivu työllä kerrytetyistä euroista siirretään eläkejärjestelmän loputtomiin tarpeisiin. Eläkemaksujen osuus saattaa nousta jopa 30 prosenttiin palkkasummasta vuoteen 2060 mennessä.
Näin varoittaa ajatuspaja Libera tuoreessa Sukupuolien välinen oikeudenmukaisuus -raportissaan. Raportin ovat kirjoittaneet kansanedustaja ja ilmastotutkija Atte Harjanne (vihr.), Liberan sisällöntuotannosta vastaava Tero Lundstedt sekä talouteen, tilastoihin ja sopimuksiin keskittynyt konsultti Jussi Pyykkönen.
Vanhuuteen kohdistuvat menot ovat kasvaneet 48 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja maksettujen eläkkeiden osuus hyvinvointivaltion kokonaisuudesta on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään joka neljäs julkisen talouden euro on eläke-euro.
Eläkemaksujen raju nousu tietäisi kuntien ja valtion köyhtymistä entisestään, varoittaa Jussi Pyykkönen Liberan raportissa.
”Eläkemaksujen korotus on käytännössä sama asia kuin työn verotuksen kiristäminen. Koska juuri kukaan ei halua kiristää työn verotusta, eläkemaksujen nostaminen luo painetta keventää ansiotuloverotusta. Tämä taas johtaa siihen, että eläkejärjestelmän ulkopuolinen julkinen talous jatkaa heikkenemistään”, hän ennustaa.
Libera esittää useita toimenpiteitä eläkejärjestelmän parantamiseksi.
Indeksikorotuksia tulisi hillitä voimakkaasti mekanismilla, joka varmistaisi kolmen miljardin sopeutusvaikutuksen pitkällä aikavälillä.
Liberan mukaan eläkeindeksin jäädyttäminen lisäisi todennäköisesti myös tehtyjen työtuntien määrää.
”Jos odottaa elävänsä pitkään, kannattaa jäädä eläkkeelle nykyistä myöhemmin tai kerryttää säästöjä. Uudistus vähentäisi siten tarvetta kerätä eläkemaksuja”, Pyykkönen kertoo.
Työttömyyden ja opiskelujen ajalta kertyvistä eläkekarttumista tulisi luopua.
”Kun ei-työssäoloajalta eli työttömyyden tai opiskelun ajalta ei kertyisi eläkettä, tästä muodostuva säästö mahdollistaisi työeläkemaksujen alentamisen, mikä vuorostaan antaisi liikkumavaraa esimerkiksi ansiotulojen verotuksen pysyvälle alentamiselle tai verotuksen korottamiselle ilman kokonaisveroasteen nousua”, Pyykkönen perustelee.
Liberan mielestä alinta eläkeikää tulisi nostaa kahdella vuodella sekä säilyttää kytkös elinajanodotteeseen. Suuret ikäluokat päästettiin liian aikaisin eläkkeelle, Pyykkönen toteaa.
”Joka vuosi eläkkeiden varaan jää 50 000 työkykyistä suomalaista. Eläköityvät henkilöt ovat terveytensä ja elämäntapojensa puolesta pikemmin myöhäiskeski-ikäisiä kuin vanhoja.”
Työeläkkeisiin tulee Liberan mukaan asettaa eläkekatto.
”Vaikka kansaneläkejärjestelmässä on eläkkeelle asetettu yläraja, Suomi on yksi harvoista OECD-maista, jossa ei ole käytössä työeläkkeiden eläkekattoa”, Pyykkönen toteaa.
Eläkekaton asettaminen vähentäisi tarvetta kerätä eläkemaksuja, tuoden pelivaraa julkiseen talouteen.
Eläkkeisiin tulisi asettaa Liberan mielestä lisäksi ympäristöperusteinen lisävero. Luonto- ja ilmastoperusteisella lisäverolla verotettaisiin tulevien sukupolvien kustannuksella ansaittua hyötyä ja sitä kerättäisiin määrä, joka tarvittaisiin aiheutettujen haittojen korjaamiseen.
”Lisävero kohdennettaisiin siten, että eniten haittaa aiheuttaneelle sukupolvelle kohdennettaisiin suurin vero. Laskennan pohjana olisivat kumulatiiviset hiilipäästöt ja luonnontilan köyhtyminen kunkin ikäluokan työuran aikana”, Pyykkönen toteaa.
43 vuotta töissä nyt työttömänä ja terveys ei ole hyvä työkyky heikko kuka palkkaa töihin lekuri on sitä mieltä että työkyinen ikää 62 v toivovat että kuolen nälkään tai sairauteen ennen eläkkeelle pääsyä raksamiehelle ei ole töitä eikä uudelleen koulutusta et puhukaa mitä puhutte Suomi on poliitikkojen hupi kenttä naurettavaa puhetta eläkeiän nosto h…?
On kuitenkin hyvä ymmärtää, että on paljon töitä, joissa eläkeiän nostaminen on kyseenalaista, jopa vaarallista.
Teen hieman samanlaista fyysisesti kevyttä työtä, kuten kyseiset tutkijatkin. Meidän tapauksessa eläkeiän nostaminen ei ole ongelma esim, yliopistoissa ympäri maailmaa työskentelee paljon 70+ porukkaa.
Raskaissa fyysistä työtä vaativissa ammateissa keho ei kestä, vaikka olisi miten kova tahto.
Lähtisin muuttamaan järjestelmää veroporkkanoiden kautta esim, veroasteen alenemista kun työura jatkuu tietyn (vaikka amnattikohtaisen rajan jälkeen).
Verojen alentaminen toisi kuitenkin jotain verotuloja ja meillä jatkaisi sellainen porukka, joille se on mahdollista.
Raskaita fyysisiä töitä tekevillä on aivan samalla tapaa oikeus odottaa pääsevänsä suht. terveenä eläkkeelle kuten meillä muillakin.