Vuokra-asuntojen lisääntyminen johtuu osittain lisääntyneestä rakentamisesta ja myös siitä, että osa ihmisistä on siirtynyt etätöihin, mikä on lisännyt kiinnostusta asua hieman kauempana keskustasta.
Vapaiden asuntojen määrän kasvu on lisännyt kilpailua vuokranantajien välillä, mikä on puolestaan pitänyt vuokrat kohtuullisina tai jopa laskenut niitä joissain tapauksissa.
Vuokramarkkinoiden tilanne kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri kaupungeissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tilanne on erilainen kuin pienemmissä kaupungeissa, joissa kysyntä voi ylittää tarjonnan. Myös asuntotyyppi vaikuttaa vuokran tasoon ja saatavuuteen. Esimerkiksi yksiöiden saatavuus voi olla parempi kuin perheasuntojen.
Vuokranantajille tilanne on vaikea. Samalla kun vuokralaisen löytäminen on vaikeutunut, ovat asuntojen hinnat ja hoitokulut jatkaneet nousuaan.
”Vuokraustoiminta ja vuokralaisen löytäminen on ollut poikkeuksellisen haastavaa viime vuosina. Samaan aikaan haasteellisessa markkinaympäristössä hoitokulut ovat nousseet paikoittain 2020-luvulla jopa yli 20 prosenttia, vuokrat alueittain jopa laskeneet sekä vuokranmaksuhaasteet kasvaneet”, kertoo Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
Vuokranantajat kertovat vuokraustoiminnan olevan hieman helpompaa 12 kaupungissa verrattuna viime vuosien vastaavaan ajankohtaan. Tämä selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta Vuokranantaja-barometristä.
Vuokrien nousu maltillista
Lähes kaikissa kaupungeissa asuntojen vuokraaminen on ollut helpompaa verrattuna kevään barometriin, vaikkakin kaupunkikohtaisesti vaihtelu on suurta.
”Vuokranantajien mukaan useat riskit ovat pienentyneet, ja kokonaisuudessaan asuntosijoittamisen riskitaso on laskenut. Tämä viittaa siihen, että vaikeimmat ajat ovat jääneet taakse. Kuitenkin verotuksen kiristymisen ja sääntelyn lisääntymisen uhan nähdään kasvaneen. Taustalla saattaa olla useat merkittävät lakihankkeet ja yleinen valtion taloudellisen tilanteen tasapainottaminen”, tiivistää Karlsson.
Asuntosijoittajista reilu neljännes aikoo suunnata sijoitusasuntokaupoille seuraavan vuoden aikana, ja suurimmat ostoaikeet ovat keskisuurissa kaupungeissa. Sen sijaan vähiten ostoaikeita on Vantaalla ja Helsingissä.
Nordean vanhempi analyytikko Juho Kostiainen arvioi, että vuokramarkkinoiden ylitarjonta näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun heikkona vuokrakehityksenä suhteessa kuluttajahintoihin.
Myös muualla maassa vuokrien nousu on ollut hintojen nousua vaimeampaa.
Kostiainen kuitenkin muistuttaa, että vuokrakohteiden määrä ei ole kuitenkaan merkittävästi kasvanut enää tämän vuoden aikana, kun rakentaminen on hidastunut ja väestönkasvu kiihtynyt isoissa kaupungeissa.
”Vuokramarkkinoiden tasapainottuminen onkin alkamassa, mutta viiden vuoden takaisten reaalivuokrien saavuttaminen ottaa monta vuotta”, analyytikko ennustaa.
Vuokra-asujat eivät ole kärsineet kustannusten noususta yhtä paljon kuin omistusasujat
Suomalaisten asuminen on kallistunut 25 prosenttia verrattuna vuoteen 2020, Kostiainen kertoo. Tämä kustannusten nousu alkoi energian hintojen noususta vuonna 2022, kun sähkön sekä lämmitysenergian hinnat nousivat. Sen jälkeen sähkön hinta on maltillistunut ja sen vaikutus kustannusten nousuun on pienentynyt.
Kostiaisen mukaan vuokra-asujat ovat päässeet selvästi omistusasujia helpommalla, vaikka hekin kokevat korkeammat sähkö- ja vesilaskut.
”Vuokrien kontribuutio suomaisten yhteenlaskettuihin asumiskulujen nousuun on ollut vain reilu kaksi prosenttiyksikköä, vaikka niiden osuus asumismenoista on 28 prosenttia. Vuokrat ovatkin nousseet vain reilut seitsemän prosenttia vajaassa neljässä vuodessa.”
Omistusasujien tilanne on toisenlainen.
”Omistusasujat ja vuokraisännät ovatkin ottaneet kovimman iskun hintojen noususta. Eniten omistusasumisen kustannuksia on nostanut korkojen nousu, minkä kontribuutio on yli puolet asumiskustannusten noususta. Lisäksi omistusasuntojen remontoinnin kustannukset ovat nousseet selvästi, nostaen asumiskuluja noin neljä prosenttiyksikköä”, analyytikko kuvailee.
Lue myös tämä: Vuokraturvan Timo Metsola: Vuokralaiset taktikoivat asumistuilla
