Suomen eläkejärjestelmää pidetään yleisesti hyvin toimivana järjestelmänä, vaikkakin esimerkiksi yrittäjien keskuudessa epäluottamus YEL-järjestelmää kohtaan on edelleen laajaa.
Järjestelmän toimivuus perustuu vahvasti lakisääteiseen ansioperusteiseen työeläkkeeseen, joka kattaa sekä minimiturvan eli kansan- ja takuueläkkeen että ansioperusteisen eläkkeen. Tämä yksinkertainen malli tekee järjestelmästä helpommin ymmärrettävän ja hallittavan.
Suomen eläkejärjestelmän eduksi on mainittu muun muassa se, että eläke haetaan ja saadaan yhdestä laitoksesta, mikä yksinkertaistaa prosessia. Työeläkevakuuttajilla on myös yhteisvastuu, ja kertynyt työeläke kuuluu omaisuudensuojan piiriin, eikä ansaittuja eläkkeitä voi leikata takautuvasti.
Lisäksi työeläke on etuusperusteinen. Etuusperusteisessa järjestelmässä eläke-etuuden suuruus on sovittu etukäteen. Siten työntekijä tietää jo työuransa aikana, minkä suuruista eläkettä hän voi odottaa saavansa eläkkeelle jäädessään.
Suomen järjestelmän eduksi voi luonnehtia myös sen, että järjestelmässä rahastoidaan merkittävästi työeläkemaksuja. Tämä varautuminen tulevaisuuteen on harvinaista monissa muissa maissa, erityisesti lakisääteisten eläkejärjestelmien osalta. Rahastointi auttaa tasaamaan työeläkemaksujen nousupaineita ja varautumaan tuleviin eläkkeisiin.
Suomi sijoittuu edelleen hyvin kansainvälisessä eläkejärjestelmien vertailussa
Nyt Suomen eläkejärjestelmän toimivuudesta verrattuna muiden maiden järjestelmiin on myös tutkimustietoa.
Eläketurvakeskus kertoo tiedotteessaan, että Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut seitsemänneksi kansainvälisessä Mercer CFA InstituteGlobal Pension Index -vertailussa. Mercer-vertailu pisteyttää eri maiden eläkejärjestelmiä eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden sekä hallinnon luotettavuuden näkökulmasta.
Vertailun kärjessä on Alankomaat, toisena Islanti ja kolmantena Tanska.
Suomen kokonaispisteet Mercer-vertailussa heikkenivät tänä vuonna hieman. Tänä vuonna Suomen pistesaldo on 75,9, kun viime vuonna eläkejärjestelmämme sai 76,6 pistettä. Pienikin pistemuutos riitti kuitenkin tiputtamaan Suomen sijoituksen seitsemänneksi.
Kaikesta huolimatta eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomea pidetään kuitenkin edelleen vertailun parhaimpana.
”Suomen pisteet eläkkeiden riittävyyden osalta ovat tänä vuonna edelleen melko hyvät, 77 pistettä sadasta. Se on hitusen vähemmän kuin viime vuonna, mutta pisteet kertovat silti selvästi, että eläkejärjestelmämme tuottaa kohtuullista toimeentuloa eläkkeensaajalle”, Eläketurvakeskuksen (ETK) yhteyspäällikkö Mika Vidlund arvioi.
Taustalla vaanii tummenevia pilviä
Suomen eläkejärjestelmän tulevaisuuden kannalta nousee esiin kuitenkin kysymysmerkkejä. Vidlund kiinnittää erityistä huomiota eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Tässä suhteessa Suomi menee väärään suuntaan.
”Kestävyydessä pisteemme tippuivat selvästi viime vuoteen verrattuna. Eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on nyt hyvin ajankohtainen kysymys, kun Suomen eläkeneuvotteluissa parhaillaan pohditaan eläketurvan rahoitusta.”
Mercer-vertailu viittaa siihen, että eläketurvan toimintaympäristö on Suomessa kärkimaita haasteellisempi. Suomen edellä olevat maat ovat kaikki rahoitukselliselta kestävyydeltään vertailun kärkeä.
Mercer antaa myös politiikkasuosituksia ehdottaessaan Suomelle vähimmäiseläketurvan parantamista sekä kotitalouksien säästämisasteen kasvattamista ja velkaantumisasteen vähentämistä.
Global Pension Index esittää Suomen kehityskohteeksi myös rahastoinnin lisäämisen. Lisäksi Suomelle ehdotetaan eläkeoikeuksien jakamista puolisoiden kesken avioerojen yhteydessä.
Yleensä Suomen eläkejärjestelmän keskeiseksi haasteeksi on mainittu väestörakenteen muutos. Suomen väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ovat merkittäviä uhkia eläkejärjestelmälle ja koko hyvinvointivaltion rahoitukselle. Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen johtavat tilanteeseen, jossa työikäisten määrä suhteessa eläkeläisiin pienenee.
