Ehdokkaiden väliset erot korostuvat erityisesti osakemarkkinoiden sektorien ja toimialojen välillä.
Yhdysvaltain presidentinvaalit järjestetään kuukauden kuluttua. Vaalipäivä on tiistaina 5. marraskuuta. Vaaleista povataan erittäin tasaväkistä taistelua demokraattien Kamala Harrisin ja republikaanien Donald Trumpin välillä.
Harris johtaa Emersonin torstaina 3. lokakuuta julkaistun kyselyn perusteella prosentein 50-48. Hän on viiden prosenttiyksikön 51-46 johdossa Morning Consultin viikoittaisessa kyselyssä. Prosentit olivat samansuuntaiset 49-44 myös Susquehannan 2. lokakuuta julkaistussa kyselytutkimuksessa.
Vaali ratkaistaan todennäköisesti seitsemässä vaa’ankieliosavaltioissa, jotka ovat Michigan, Pennsylvania, Wisconsin, Nevada, Arizona, Pohjois-Carolina ja Georgia. Niissä tilanne on erittäin tasainen – Harrisin johto on vain prosenttiyksikön maanantaina 30. syyskuuta julkaistun kyselytutkimuksen (The Cook Political Report Swing State Project Survey) mukaan.
Pennsylvaniaa pidetään vaalien tärkeimpänä vaa’ankieliosavaltiona. Sen tilanne on 49-47 Harrisin hyväksi. Ero on kaventunut elokuusta, jolloin se oli viisi prosenttiyksikköä.
Kannatuskyselyjen ja vaalipäivän tuloksen välillä on ollut eroja edellisissä vaaleissa. Hillary Clintonin voiton piti olla selvä kannatuskyselyjen perusteella vuonna 2016. Trump onnistui kuitenkin voittamaan tietyt tärkeät vaa’ankieliosavaltiot ja sen ansiosta vaalit.
Kannatuskyselyjen epätarkkuus johtui erityisesti siitä, että tutkimukset eivät kontrolloineet koulutuksen vaikutusta. Clintonia todennäköisemmin kannattaneet korkeasti koulutetut olivat yliedustettuina kyselytutkimuksissa. Korjauksia kyselytutkimusten painotuksiin on tehty vuoden 2016 jälkeen, mutta myös 2020 vaaleissa Trumpin kannatus oli vaalipäivänä korkeampi kuin viimeisimmässä kyselyssä ennen vaalipäivää.
Mikä on presidentinvaalien vaikutus sijoitusmarkkinoihin?
Vaaleista on odotettavissa erittäin tasainen. Se tarkoittaa historian perusteella suurempaa heiluntaa osakemarkkinoilla verrattuna tilanteeseen, jossa toinen ehdokkaista voittaisi suurella marginaalilla. Itseasiassa historian perusteella vaalien tasaisuudella on ollut enemmän vaikutusta osakemarkkinan lyhyen aikavälin kehitykseen kuin vaalien voittajan puoluekannalla. Puolueen vaikutus korostuu kuitenkin yksittäisten sijoitustyylien ja sektorien kohdalla.
Research Affiliates analysoi Yhdysvaltain osakemarkkinoita ennen ja jälkeen vaalipäivän aikavälillä 1928–2020. Tänä aikana järjestettiin 24 presidentinvaalit. Osakemarkkinan tuotto oli keskimäärin noin -2 prosenttia 1–4 viikkoa ennen vaalipäivää, mutta positiivinen vaalien viimeisellä kampanjointiviikolla. Sen aikana osakekurssit nousivat edellisviikkojen laskun verran.
Historiallinen kehitys vaalituloksen julkistuksen jälkeen on ollut mielenkiintoinen.
Jos vaalit olivat tiukat, niin osakemarkkina kallistui vaalipäivästä keskimäärin noin 2,5 prosenttia seuraavan 30 päivän aikana. Jos sitä vastoin vaalit voitettiin selvällä marginaalilla, tuotto oli olennaisesti matalampi, noin prosentin. Research Affiliates määritteli vaalit tiukoiksi, jos vaalivoittaja myös voitti useita osavaltioita alle neljän prosenttiyksikön marginaalilla, ja näiden osavaltioiden valitsijamiesäänet olivat suuremmat kuin valitun voitto valitsijamieskokouksessa. Toisin sanoen, jos pienellä marginaalilla voitettujen osavaltioiden tulokset olisivat muuttuneet, vaalitulos olisi saattanut kääntyä toisen hyväksi.
Sijoitustyylien kehityksessä on ollut eroja sekä 30 päivää ennen että 30 päivää vaalien jälkeen. Markkina-arvoltaan pienten yhtiöiden osakkeiden tuotto oli historiallisesti matalampi vaalipäivää edeltävien 30 päivän aikana. Toisaalta pienten yhtiöiden markkina-arvot kasvoivat prosentuaalisesti enemmän kuin suurten yhtiöiden vaalien jälkeen.
Vaalien tasaisuudella on ollut merkitystä: pienyhtiöpreemio oli keskimäärin noin 2,3 prosenttiyksikköä suurempi, jos vaalit olivat tiukat. Tasaisten vaalien jälkeen pienten yhtiöiden osakkeet tuottivat noin 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin suurten yhtiöiden osakkeet seuraavan 30 päivän aikana, kun taas epätasaisten vaalien jälkeen tuottoero oli vain noin 0,3 prosenttiyksikköä.
Arvo-osakkeiden suhteellinen kehitys verrattuna kasvuosakkeisiin oli vaalipäivän jälkeen samantyyppinen kuin pienten ja suurten yhtiöiden osakkeiden välinen tuottoero. Tiukoissa vaaleissa arvo-osakkeet tuottivat lähes neljä prosenttiyksikköä (noin 3,7 %-yksikköä) enemmän kuin kasvuosakkeet seuraavan 30 päivän aikana. Jos vaalivoiton marginaali oli merkittävä, arvopreemio oli jopa hieman negatiivinen.
Huomionarvoista on, että arvo-osakkeiden ylituotto on historiallisesti jatkunut myös 30 päivän jälkeen. Tasaisia vaaleja seuraavien 13 viikon aikana arvo-osakkeet tuottivat noin kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin kasvuosakkeet. Jos vaalit voitettiin selvällä marginaalilla, arvopreemio oli 13 viikon aikana huomattavasti matalampi, eikä se ollut tilastollisesti merkitsevä.
Trumpin voitto positiivista osakkeille, Harrisin valtionlainoille
Erityisesti republikaaniehdokkaan voitto on ollut positiivista arvo-osakkeille. Nykytilanteessa Trumpin voitto saattaisi aiheuttaa rotaatiota valtionlainoista osakkeisiin, mikä voisi hieman nostaa valtionlainojen tuottoja.
Yksi keskeisistä syistä tähän on Trumpin lupaus alentaa yhteisöveroa, mikä olisi hyvä uutinen yrityksille, mutta negatiivista liittovaltion tuloille. Tästä hyötyisi erityisesti finanssisektori, koska korkeampi korkotaso olisi positiivista korkokatteiden kannalta. Lisäksi Trump on ollut tunnettu siitä, että hän haluaa vähentää rahoitusalan sääntelyä. Monet finanssisektorin osakkeet kuuluvat arvo-osakekategoriaan.
Samansuuntainen saattaisi olla reaktio energiasektorin osakkeissa. Niistä monet ovat arvo-osakkeita eli osakkeiden suhteellinen arvostustaso on matala. Trumpin voitto voisi nostaa inflaatio-odotuksia, mikä olisi positiivinen ajuri öljy- ja kaasualan osakkeille. Inflaatio-odotuksiin voisivat vaikuttaa sekä mahdolliset veronalennukset että tuontitullit. Tuontitullit vahvistaisivat suhteellisesti enemmän pienten ja paikallisten amerikkalaisten yhtiöiden kilpailukykyä.
Harrisin voitto olisi lähtökohtaisesti positiivista valtionlainoille, koska hän on kaavaillut kireämpää verotusta. Valtionlainojen tuottojen lasku heijastuisi asuntolainojen korkoihin, mikä olisi positiivista kiinteistösektorin osakkeille.
Harris on myös ehdottanut tukea ensiasunnon ostajille. Se auttaisi asuntorakentajien liiketoimintaa. Lisäksi Harrisin politiikan perusteella voidaan olettaa, että terveydenhoito- ja uusiutuvan energian sektori ja toimiala hyötyisivät hänen voittaessaan vaalit.
Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta vaalien voittajalla tuskin on suurta merkitystä, ainakaan jos salkku on kattavasti hajautettu. Vaikutukset ovat tyypillisesti lyhytaikaisia.
Jos pidemmän aikavälin vaikutusta halutaan tarkastella, puolueiden erot finanssipolitiikassa voivat osoittautua tärkeiksi, erityisesti jos jompikumpi puolue olisi huomattavasti useammin vallassa. Toinen puolue kun painottaa enemmän tulo- ja toinen menopuolta liittovaltion budjetissa.
