Kehittyviltä markkinoilta löytyy rahastosijoittajalle sijoituskohteita hyvällä tuotto-riski -suhteella.
Kehittyvien markkinoiden dollarimääräiset valtionlainamarkkinat ovat tänä vuonna tarjonneet korkosijoittajille kiitettäviä tuottoja.
Esimerkiksi kehittyvien maiden valtiolainoihin sijoittava pörssinoteerattu indeksirahasto SPDR Bloomberg Emerging Markets USD Bond ETF on tarjonnut sijoittajille vuoden aikana 16,6 prosentin tuoton. Vielä korkeampaan vuosituottoon on yltänyt iShares J.P. Morgan USD Emerging Markets Bond ETF, jonka tuotto viimeisen vuoden aikana on ollut 19 prosenttia.
Paikallisvaluuttamääräisten kehittyvien markkinoiden valtiolainarahastot ovat nekin yltäneet selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa parempiin tuottoihin, mutta ne eivät ole yltäneet dollarimääräisten korkosijoitusten tuottotasoon. Esimerkiksi SPDR Bloomberg Emerging Markets Local Bond ETF on tuottanut vuodessa 10,9 prosenttia.
Dollarimääräinen valtiolainarahasto on sijoitusrahasto, joka sijoittaa pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa liikkeelle laskettuihin valtioiden joukkovelkakirjalainoihin. Rahasto sijoittaa pääasiassa valtioiden liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin, jotka on noteerattu Yhdysvaltain dollareissa.
| ETF-rahasto | Tuotto 1v. | Tuotto 3v. | Tuotto 5v. |
|---|---|---|---|
| Invesco Emerging Markets Sovereign Debt ETF | 24.9% | -1.9% | -1.1% |
| iShares J.P. Morgan EM High Yield Bond ETF | 23.3% | 2.5% | 2.5% |
| iShares J.P. Morgan USD Emerging Markets Bond ETF | 19.0% | -1.2% | 0.2% |
| Vanguard Emerging Markets Government Bond ETF | 18.7% | -0.8% | 0.4% |
| BondBloxx JP Morgan USD Emerging Markets 1-10 Year Bond ETF | 17.2% | N/A | N/A |
| SPDR Bloomberg Emerging Markets USD Bond ETF | 16.6% | -1.7% | N/A |
| JPMorgan USD Emerging Markets Sovereign Bond ETF | 15.6% | -1.5% | -0.0% |
Koska rahasto on dollarimääräinen, eurooppalaiselle sijoittajalle syntyy valuuttariski dollarin ja euron välisestä kurssivaihtelusta. Tosin dollarin ja euron vaihtosuhde on pysynyt viime vuosina melko vakaana. Toisin kuin paikallisvaluuttamääräisissä rahastoissa, dollarimääräisissä ei ole kehittyvän maan valuuttariskiä. Kehittyvissä maissa valuuttariski on yleensä suuri.
Näiden rahastojen arvot ovat herkkiä korkojen muutoksille – sitä enemmän mitä pitemmän maturiteetin velkakirjoihin rahastot sijoittavat. Kun korot nousevat, joukkovelkakirjojen hinnat tyypillisesti laskevat, ja päinvastoin.
Likvidejä sijoituksia ja hajautushyötyjä
Korko- ja valuuttariskistä huolimatta valtioiden joukkovelkakirjoja pidetään yleensä vähäriskisinä sijoituskohteina, erityisesti jos kyseessä on vakaiden ja luotettavien valtioiden lainat. Tuotto muodostuu pääasiassa korkotuotoista sekä mahdollisista arvonnousuista joukkovelkakirjojen hintojen muuttuessa.
Valtioiden joukkovelkakirjat ovat lisäksi yleensä erittäin likvidejä sijoituksia.
Dollarimääräiset valtiolainarahastot voivat olla houkuttelevia sijoittajille, jotka etsivät suhteellisen vakaata ja turvallista sijoituskohdetta, mutta ovat valmiita ottamaan dollarin arvon vaihteluun liittyvän valuuttariskin.
Ne voivat myös toimia osana laajempaa sijoitussalkkua tarjoten hajautusta ja mahdollisesti suojaa markkinoiden epävarmuutta vastaan.
Sijoitustutkimusyhtiö Morningstarin tutkimusjohtaja Matias Möttönen ja analyytikko Thomas De fauw kertovat sijoitustutkimusyhtiö Morningstarin raportissaan, että tasapainotetun salkun – jossa osakkeiden paino on 60-prosenttia ja korkosijoitusten 40 prosenttia – houkutin on ollut siis sen kyky rajoittaa tappioita haastavilla osakemarkkinoilla joukkovelkakirjojen negatiivisen korrelaation ansiosta.
Pitkällä aikavälillä useita omaisuuslajeja sisältävät portfoliot ovat tuottaneet sijoittajille arvoa hajautushyötyjensä ansiosta.
”Hajauttaminen eri omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin, on osoittautunut vakaaksi strategiaksi, sillä korkosijoitukset toimivat usein salkun tukipilarina useimpien osakkeiden laskujen aikana”, Morningstarin asiantuntijat kertovat.
Möttösen ja De Fauwin mukaan osake- ja joukkovelkakirjoja sisältävä sijoitussalkku johtaa ylivoimaiseen riskikorjattuun tulokseen pitkällä aikavälillä, kun salkun menestystä mitataan riskikorjatulla tuotolla.
Dollarimääräisillä valtiolainoilla edelleen hyvät tuottonäkymät
Aktian salkunhoitaja Anton Nykvist arvioi markkinakatsauksessaan, että useiden kehittyvien maiden maiden luottoluokitusnäkymien parantuminen ja lisääntyneet rahoituskanavat ovat tukenut dollarimääräisten lainojen kokonaistuottoa riskipreemioiden kaventumisen kautta.
Myös jatkossa näkymät vaikuttavat hyviltä.
Vuotta 2025 kohti mentäessä kehittyvien markkinoiden dollarimääräisten lainojen tuottonäkymiä tukee edelleen odotus siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed jatkaa ohjauskoron laskua, Nykvist kertoo.
”Aiempien Fedin ohjauskorkosyklien perusteella kehittyvien markkinoiden dollarimääräiset valtionlainat on ollut parhaiten tuottava korko-omaisuuslaji skenaarioissa, jossa Fed on lopettanut ohjauskoron nostot”, salkunhoitaja kertoo.
Toisaalta omaisuuslajin riskipreemiot ovat tällä hetkellä suhteellisen alhaisilla tasoilla etenkin, jos tarkastelusta poistaa CCC- ja heikommin luokitellut lainat. Mitä alhaisempi on riskipreemio, sitä korkeammalle velkakirjat hinnoitellaan.
Nykvistin mukaan korkosijoittajalle kehittyvien maiden dollarimääräisten rahastojen omaisuuslaji tarjoaa kuitenkin edelleen myös historiallisessa tarkastelussa erittäin houkuttelevan, noin kuuden prosentin juokseva tuottotason ilman hyvinkin spekulatiivista CCC-osiota.
Myös fundamentit eli perustekijät antavat tukea kehittyville markkinoille.
Salkunhoitajan mukaan kehittyvien markkinoiden kasvunäkymät ovat edelleen kehittyneitä markkinoita paremmat ja inflaatiopaineet aiempaa matalammat. Riskejäkin tietysti on.
”Pandemian jäljiltä monien maiden velkaisuus ja budjettialijäämät ovat edelleen korkeat. Täten omaisuuslajin tuottopotentiaalin kannalta suurin riskitekijä seuraavan 12 kuukauden osalta on globaalin (ja etenkin Yhdysvaltain) kasvunäkymien merkittävä heikentyminen. Tällaisessa riskiskenaariossa omaisuuslajin sijoitustuotot kärsisivät riskipreemioiden noususta. Samanaikaisesti riskittömien korkojen lasku jokseenkin tukisi omaisuuslajin kehitystä positiivisesti”, Nykvist luettelee.
Aktian sijoitusstrategiassa pankki on pitänyt vuoden aikana BB- ja B-luokiteltuja lainoja selkeässä ylipainossa, kun taas riskisempiä CCC- ja sitä heikompia lainoja strategiassa on merkittävästi vähemmän kuin vertailuindeksissä.
”BB- ja B-lainat tarjoavat pitkällä aikavälillä paremman tuotto-/riskisuhteen kuin heikkolaatuisemmat CCC-lainat, jossa riski joutua velkojen uudelleen järjestelyyn on merkittävä”, Nykvist kertoo.
