Suomi on kärsinyt kituliaasta kasvusta jo toistakymmentä vuotta. Eikä muutosta parempaan ole tiedossa jatkossakaan, mikäli on uskominen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreita makrotalouden ennustelukuja.
Etla arvioi tuoreessa suhdanne-ennusteessaan Suomen bruttokansantuotteen supistuvan kuluvana vuonna 0,2 prosenttia eli bruttokansantuote jää näin viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kasvua kertyy 1,4 prosenttia.
Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna, ja investoinnit supistuvat edelleen.
Työttömyysaste nousee tänä vuonna, mutta laskee jo ensi vuonna. Pitkästä aikaa työikäinen väestö Suomessa kasvaa.
Suomen päävientimarkkinan Euroopan heikko taloustilanne heijastuu tänä vuonna suoraan tehdasteollisuuden kysyntään ja sitä kautta myös tuotantoon. Ensi vuonna on kuitenkin kasvua odotettavissa, kun euroalueen – ja myös Ruotsin – talouskasvu vahvistuu.
Rakentaminen ei palaudu nopeasti syvästä suhdannekuopasta
Rakentamisen arvonlisäys supistui reippaasti viime vuonna ja sama kehitys jatkuu vielä kuluvana vuonna. Etlan mukaan erityisesti uusien asuntojen rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti edellisvuosista, jolloin asuntotuotanto oli vauhdikasta.
Kuluvana vuonna rakentaminen on kuitenkin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Se näkyy erityisesti maa- ja vesirakentamisessa sekä erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Vuosina 2025–2026 rakennusala alkaa kasvaa taas selvästi, ennustaa Etla.
”Korot ovat lähteneet laskuun, ja rakennuskustannusten nousu on maltillistunut. Myös rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä näyttää kääntyvän hiljalleen kasvuun. Rakentaminen ei kuitenkaan palaudu kovin äkkiä aiemmalle korkealle tasolleen, vaan palautuminen on verkkaista. Tähän vaikuttaa muun muassa reaalikorko, jonka odotetaan pysyvän aiempaa korkeampana”, kertoo Etlan tutkija KTT Sakari Lähdemäki.
Yksityisten palvelualojen kasvu on ollut viime ja tänä vuonna keskimäärin nollan tuntumassa, mihin on vaikuttanut heikko suhdannetilanne välituotteita hankkivassa teollisuudessa ja rakentamisessa, sekä kotitalouksien vaisu kulutuskysyntä. Ensi vuonna palvelualoilla nähdään keskimäärin 1,5 prosentin kasvua.
Kaupan arvonlisäys alenee vielä tänäkin vuonna kahden vielä synkemmän vuoden jälkeen. Kysynnän elpyminen alkaa kuitenkin tukea toimialaa.
Etlan mukaan kaupan näkymiä painavat muun muassa rakennusalan käänteen odottaminen, arvonlisäveron kiristäminen ja työmarkkinaepävarmuudet. Hotelli- ja ravintola-alalla arvonlisäys on palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolleen, mutta alenee hieman tänä vuonna.
Suurin toimiala jatkaa laskuaan
Informaatio- ja viestintäala piristyy tänä vuonna Etlan ennusteen mukaan noin kolmen prosentin kasvuun, sen sijaan rahoitus- ja vakuutusala supistuu, kun korkotaso alenee. Kuljetuksen ja varastoinnin arvonlisäys on pääsemässä tänä vuonna parin prosentin kasvuun, tosin jatkon kannalta tavaraviennin ja yksityisen kulutuksen elpyminen on avainasemassa.
Metalliteollisuus, joka on teollisuuden päätoimialoista suurin, supistuu arvonlisäyksellä mitattuna toista vuotta peräkkäin ja lasku jatkuu lievänä vielä ensi vuonna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta kone- ja metallituoteteollisuuden alamäki jatkuu.
”Muista alatoimialoista poiketen metallien jalostuksella on kaksi vahvaa vuotta takanapäin, mutta rakentamisen heikko tilanne vetää myös tämän sektorin miinukselle tänä vuonna. Maailmanlaajuisesti tarkastellen yli puolet teräksen tuotannosta menee rakennustoiminnan käyttöön”, toteaa Etlan tutkija KTL Birgitta Berg-Andersson.
Metsäteollisuus on kuitenkin se toimiala, jolla menee vahvasti.
”Metsäteollisuuden arvonlisäyksen vahva kasvu jatkuu tänä vuonna noin kuuden prosentin tahtia, pitäen yllä koko teollisuuden kasvua. Paperiteollisuuden vienti vetää hyvin kartonki- ja paperitoimitusten ansiosta, mutta puutavaratuotteiden vienti kääntyy vasta ensi vuonna kasvuun, kun rakentaminen alkaa elpyä. Myös kemianteollisuus on kasvussa ja elintarviketeollisuuden tuotanto ja vienti pääsevät hitaaseen kasvuun tänä vuonna”, Etla toteaa.
Metsäteollisuuden vientitilanne parantunut, koneiden ja laitteiden viennistä sulanut yli viidennes
Tullin mukaan puutavaran viennin arvoon tilastoitiin 15 prosenttia nousua elokuussa verrattuna edellisen vuoden elokuuhun. Paperin ja pahvin viennin arvo kasvoi kolme prosenttia ja paperimassan viennin arvo 24 prosenttia vuoden 2023 elokuusta.
Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin arvo sen sijaan laski 22 prosenttia ja sähkökoneiden ja -laitteiden viennin arvo 14 prosenttia. Energiatuotteiden viennin arvo laski 25 prosenttia, mutta raudan ja teräksen viennin arvo nousi kolme prosenttia edellisen vuoden elokuusta.
Viennin arvo EU-maihin laski elokuussa ennakkotietojen mukaan 4,7 prosenttia ja viennin arvo EU:n ulkopuolisiin maihin 12,9 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Viennin volyymi EU-maihin laski 0,7 prosenttia ja ulkokaupan maihin 18,2 prosenttia.
Elokuussa viennin arvo Ruotsiin nousi 3,5 prosenttia ja Kiinaan 15,0 prosenttia. Vienti Yhdysvaltoihin laski 7,9 prosenttia ja vienti Saksaan 7,3 prosenttia.
