Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,8 prosenttia syyskuussa 2024. Inflaatio laski reippaasti edelliskuusta, sillä vielä elokuussa inflaatio oli 1,2 prosenttia. Inflaation hidastuminen elokuusta syyskuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron lievemmästä noususta ja sähkön halpenemisesta.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa vihannesten ja savukkeiden hintojen noususta.
Syyskuun inflaatio laski siitä huolimatta, että arvonlisäveron korotus astui voimaan syyskuun alussa. Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen arvioi viestipalvelu X:ssä, että arvonlisäveron korotuksen vaikutus inflaatioon oli 0,6 prosenttiyksikköä syyskuussa.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 2,0 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Energiakustannusten lasku painaa inflaatiota alas
Vuoden takaiseen verrattuna syyskuussa 2024 kuluttajahintoja nosti eniten asuntolainojen keskikoron, hoitovastikkeiden ja savukkeiden hintojen nousu. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön, bensiinin ja dieselin halpeneminen.
Koko euroalueella yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukainen inflaatio oli syyskuussa 1,8 prosenttia, kun elokuussa se oli 2,2 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli syyskuussa 0,9 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina varoittaa, että deflaatio on nyt todellinen uhka.
”Asuntolainojen korot nostavat inflaatiota enää 0,2 prosenttiyksikköä ja oletettavasti pian vaikutus kääntyy negatiiviseksi. Deflaatio aito ja suuri uhka”, hän arvioi X:ssä.
Deflaatio lämmittää vain hetken
Deflaatio tarkoittaa yleisen hintatason laskua, joka johtaa rahojen ostovoiman kasvuun. Toisin sanoen, deflaation aikana samat kuluttajien rahasummat riittävät ostamaan enemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Deflaatio voi syntyä esimerkiksi silloin, kun kysyntä laskee tai taloudessa on ylikapasiteettia, jolloin yritysten on alennettava hintojaan saadakseen myytyä tuotteensa.
Vaikka deflaatio voi vaikuttaa kuluttajalle suotuisalta lyhyellä aikavälillä, pitkäaikainen deflaatio voi aiheuttaa taloudellisia ongelmia. Se voi johtaa siihen, että yritykset vähentävät investointejaan ja työvoimaansa, mikä voi hidastaa talouskasvua ja lisätä työttömyyttä. Deflaation aikana myös velkojen reaalinen arvo kasvaa, mikä voi tehdä velan takaisinmaksusta vaikeampaa.
Inflaatio ei kuitenkaan ole vielä selätetty. Etlan tutkija Ville Kaitila muistuttaa, että EU-yhdenmukaistettu inflaatio on noussut pohjiltaan, ja erityisesti tämän pohjainflaatio on kiihtynyt yli kahden prosentin.
