Kiinan valtionlainojen korkotaso on laskenut viime vuosien aikana odotettua heikomman talouskehityksen ja sitä seuranneen inflaation hidastumisen vuoksi. Esimerkiksi Kiinan 10-vuotisen valtionlainan tuotto on enää noin 2,2 prosenttia, kun sen vielä 2023 alussa oli korkeimmillaan noin 3,0 prosenttia. Edellisen kerran yli neljän prosentin tuottotaso (noin 4,1 prosenttia) nähtiin vuoden 2018 alussa.
Korkotason lasku on tarkoittanut hyviä tuottoja Kiinan joukkolainamarkkinoilla erityisesti suhteessa maan osakemarkkinaan, jonka tuotto on ollut vaatimaton.
Esimerkiksi eri pituisia valtionlainoja sisältävä iShares China Government Bond ETF on tuottanut 7,8 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Saman aikavälin Kiinan osakemarkkinan tuotto on ollut miinusmerkkinen. Hang Seng -indeksi on tuottanut -6,3 prosenttia ja SSE Composite -indeksi -11,8 prosenttia.
Keskivertosijoittajalle Kiinassa joukkolainat ovat siis kuuma sijoituskohde, koska muualle rahaa ei ole paljon sijoitettavissa. Kiinan kiinteistösektori – johon suurin osa varallisuudesta on perinteisesti sijoitettu – on laskukierteessä. Maan tiukat pääomakontrollit tarkoittavat, että sijoittajat eivät voi sijoittaa paljon arvopapereihin ulkomailla, ja kiinalaiset pankit ovat alentaneet talletuskorkoja pelastaakseen omaa kutistuvaa kannattavuuttaan.
Valtionlainojen tarjonnan odotetaan kasvavan loppuvuonna
Kiinan hallinto suunnittelee laskevansa liikkeelle miljardien dollarien edestä valtionlainoja vuoden loppupuolella. Virallinen data sekä tiedotusvälineiden raportit osoittavat, että heinäkuuhun mennessä kiintiöidystä joukkolainaemissioista oli vielä yli puolet laskematta liikkeelle.
Joukkolainojen huomattava tarjonnan kasvu saattaa kääntää markkinakorot nousuun, tai ainakin pysäyttää niiden laskusuunnan. Tuottokehitys riippuu paljolti siitä, miten kysyntä pystyy vastaamaan kasvavaan tarjontaan. Tähän mennessä se on ollut vahvaa, sillä kiinalaiset instituutiot ovat nostaneet joukkolainojen allokaatiota riskeistä huolimatta.
Pankeista esimerkiksi Jiangsu Kunshan Rural Commercial Bankin omistamien valtionlainojen määrä kasvoi 2,9 miljardista dollarista vuoden 2022 lopussa 5,3 miljardiin dollariin vuoden 2023 loppuun mennessä. Valtionlainojen allokaation muutos on samansuuntainen monien muiden pankkien kohdalla.
Myös yksityissijoittajat ovat innokkaasti sijoittaneet valtionlainoihin. Kiinan joukkolainarahastojen varat kasvoivat 39 prosenttia vuoden 2023 alusta elokuun puoliväliin tänä vuonna, rahoitustietopalvelu Windin keräämän tilaston mukaan. Joukkolainarahastot muodostavat noin 35 prosenttia kaikista kiinalaisista rahastovarallisuuksista. Rahamarkkinarahastot ovat suurin kategoria. Ne muodostavat noin 43 prosenttia kiinalaisten rahastovarallisuudesta. Huomionarvoista on, että osakerahastojen osuus on vain noin yhdeksän prosenttia.
Keskuspankki pelkää Yhdysvaltain paikallispankkikriisin kaltaista tilannetta
Joukkolainasijoittajien riskiin vaikuttaa olennaisesti sekä sijoitushorisontti ja sijoittajastatus. Riski arvonmenestykselle on matala, jos sijoittaja pitää Kiinan valtionlainan sen eräpäivään saakka. Jos sijoittaja sitä vastoin myy valtionlainan kesken sen juoksuajan, arvonmuutokseen liittyvä riski on huomattavasti suurempi.
Myös sijoittajastatuksella on vaikutusta riskin kannalta. Kiinan keskuspankki on kertonut olevansa huolissaan valtionlainamarkkinoista. Se arvioi, että tuottojen kääntyminen nousuun saattaisi aiheuttaa suuria tappioita pienemmille rahoitusalan toimijoille, jotka ovat viime aikoina tehneet huomattavia joukkolainasijoituksia.
Korkojen nousu voisi siis keskuspankin mukaan johtaa Yhdysvalloissa 2023 nähdyn paikallispankkikriisin kaltaiseen tilanteeseen.
Keskuspankin tyytymättömyyden taustalla voi toisaalta olla se, että viranomaiset eivät halua sijoittajien ottavan näkemystä Kiinan talouskasvun hidastumisen puolesta. Se ei ole linjassa hallinnon optimistisen talouskasvuskenaarion kanssa. Keskuspankki on halunnut, että paikalliset pankit rahoittaisivat reaalitalouden investointeja, eivätkä allokoisi niin paljon varoja joukkolainamarkkinoille. Haasteena on kuitenkin lainarahan heikko kysyntä kiinteistösektorin ongelmien vuoksi.
Perinteisen keskuspankkipolitiikan mukaan matala korkotaso on juuri sitä mitä Kiina tarvitsee heikon taloussuhdanteen selättämiseksi ja inflaation kiihdyttämiseksi. Siksi keskuspankin matalaan korkotasoon liittyvät huolet saattavat tuntua kummalliselta.
Syy liittyy todennäköisesti Kiinan valuuttaan, renminbiin. Maan presidentti Xi Jinping on kertonut haluavansa vahvan valuutan, joka auttaa taloudellisessa suurvaltakamppailussa. Vahvan ja vakaan valuutan tärkeys korostuu kansainvälisessä kaupassa sekä maksu- ja finanssijärjestelmässä. Korkotason madaltuminen ei ole linjassa vahvan valuutan tavoittelun kanssa.
Elokuun alussa nähtiin erikoinen tilanne Kiinan keskuspankin ja joukkovelkakirjasijoittajien välillä. Suuria liikepankkeja käskettiin myydä suurissa erissä niiden omistamia valtionlainoja. Pienet liikepankit ostivat kuitenkin nopeasti ylimääräisen tarjonnan, ja korkotaso pysyi sen ansiosta matalana. Hieman myöhemmin, elokuun 7. päivä, kiinalaispankkien sääntelystä vastaava syytti neljää kiinalaista paikallispankkia joukkolainojen hintojen manipuloinnista.
Syyllinen matalaan korkotasoon löytyy kuitenkin Kiinan taloudesta. Kuluttajien luottamus ja yksityisen sektorin investoinnit ovat heikolla tasolla. Deflaatioriski on olemassa, vaikka kuluttajahintojen nousu piristyi heinäkuussa ja oli 0,5 prosenttia. Sitä ennen kuluttajahinnat laskivat kolmena kuukautena kuudesta tänä vuonna.
