Pörssin päälistan yhtiöistä on saamatta toisen neljänneksen numerot enää vaikeuksissa rypevältä kriisiyhtiö Valoelta. Valoe päätti lykätä puolen vuoden tulostietoja syyskuun lopulle, koska on itse selvitystilassa.
Hannu Angervuo kertoo sijoittajakirjeessään, että loppuluvut toiselta neljännekseltä pörssin päälistan yhtiöillä olivat odotusten mukaiset.
”Yhteenlaskettu liikevaihdot toiselta neljänneksellä laski noin viisi prosenttia, mikä johtui suurten vientiyritysten heikosta tilanteesta ja tuottajahintojen pitkästä laskuputkesta. Keskimmäisen yhtiön liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 0,9 prosenttia, mikä kertoo hintojen nostosta yleisen inflaation ja palkkojen nousun seurauksesta”, Angervuo toteaa.
Päälistan yhtiöiden tuloskehitys oli toisella neljänneksellä heikko.
Angervuon laskelmien mukaan yli puolet eli 53 prosenttia yhtiöistä joutui toteamaan tuloksen heikentymisestä toisella neljänneksellä.
”Yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoitto laski 10,9 prosenttia ja teollisuuden yhtiöillä laskua kertyi 18,6 prosenttia”, pörssikonkari kertoo.
Kuitenkin Nesteen negatiivinen tuloskehitykseen on suuri. Yhtiön toisen vuosineljänneksen liikevaihto laski vertailukauden 5,35 miljardista eurosta 4,64 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen käyttökate romahti 240 miljoonaan euroon, kun se vielä vertailukaudella oli 784 miljoonaa euroa. Analyytikoiden konsensusennuste oli 315 miljoonaa euroa, joten tulosromahdus oli odotettuakin syvempi.
Angervuon laskelmien mukaan Neste pois lukien yhteenlaskettu toisen neljänneksen liikevoitto supistui vain 2,9 prosenttia vertailukaudesta. Keskimmäisen yhtiön liikevoitto laski toisella neljänneksellä 8,5 prosenttia eli varsin paljon, pörssikonkari summaa.
Toisen neljänneksen yhteenlaskettu liikevoitto oli ”vain” 6,1 miljardia euroa.
”Oma ennusteeni ennen tuloskautta oli 6,163 miljardia euroa eli se osui kohdalleen. Sen sijaan tuloslaskuksi ennustin viisi prosenttia, mutta se olikin 10 prosentti.”
Ero johtui siitä, että Angervuo ei muuttanut vuoden 2023 toisen vuosineljänneksen lukuja, vaikka pörssistä ovat poistuneet muun muassa Caverion ja Uponor.
Toisen neljänneksen heikkoja toimialoja olivat pörssikonkarin mukaan muun muassa energia (Neste), perusmetalli (SSAB ja Outokumpu), metsäteollisuus (Metsä Board, Stora Enso ja UPM-Kymmene) sekä myös kuluttajakeskeiset kaupan ja liikenteen yhtiöt.
”Kaikilla kaupan, liikenteen ja palvelujen yhtiöillä tulokset laskivat Sanomaa lukuun ottamatta toisella neljänneksellä”, Angervuo kertoo.
Tappiota teki muun muassa Wetteri ja Verkkokauppa.
”Kuun alusta eli sunnuntaina iskee kauppaan myös alvin korotus, mikä nostaa myös inflaatiota. Mielenkiintoista on nähdä miten kuluttajan luottamuksen käy”, pörssikonkari tuumaa.
Pörssikonkarin mukaan kolmannella neljänneksellä vuoden 2023 koko pörssin liikevoiton vertailuluvut olivat varsin kovat, sillä liikevoittoa kertyi silloin 7,2 miljardia euroa. Se tietänee kuluvalle vuodelle heikkoa kolmannen vuosineljänneksen tuloskautta, Angervuo arvelee.
”On siis melko todennäköistä, että kuluvan vuoden kolmas neljännes jää selvästi alle vertailuvuoden lukeman. Kun kuluvan vuoden toisen neljänneksen liikevoitto jäi 6,15 miljardiin euroon, olisi tulosparannuksen oltava kolmannella neljänneksellä peräti yli miljardi euroa ja prosenteissa noin 18 prosenttia verrattuna kuluvan vuoden toisen neljänneksen liikevoittoon. Varsinainen tuloskäänne ajoittuu siis aikaisintaan kuluvan vuoden viimeiselle neljännekselle ja voimallisemmin ensi vuodelle.”
Angervuon mukaan yhteenlasketun vertailukelpoisen liikevoiton pohja osui nyt kuluvan vuoden toiseen neljännekseen. Heikompi neljännes löytyy hänen mukaansa vuoden 2021 ensimmäiseltä neljännekseltä, jolloin lukema oli 5,6 miljardia euroa.
Tarvitaanko Helsingin pörssiä. Perustelut? Jos vaikka yhdistetään Tukholmaan.