Vetääkö Suomi koko euroaluetta kasvuun ensi vuonna, parodioi omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo.
”Ei voi kuin toivoa, että valtiovarainministeriön (VM) uusin suhdanne-ennuste, joka maalaa 1,7 prosentin kasvua Suomen taloudelle ensi vuodelta, osuu kohdalleen”, hän toteaa.
Piensijoittaja uhkaa jo pudota talousennusteiden miinus- ja plussaprosenttien maratonista.
Angervuo nostaa esiin paradoksin, jossa EKP eli Euroopan keskuspankki ennustaa 1,3 prosenttia euroalueen talouskasvuksi eli Suomea hitaammaksi ensi vuodelle.
”Suomi puskee siten koko euroaluetta vauhtiin VM:n 1,7 prosentin ennusteen nojalla ensi vuodelle”, Angervuo viittaa ennusteprosenttien pyöritykseen.
Angervuon skeptisyys kumpuaa alamäestä, jossa Suomen talous eli bruttokansantuote on kutistunut peräti kolmen vuoden aikana viimeisen viiden vuoden aikajaksolla. Hän muistuttaa, että VM on kuitenkin ennustanut alimmillaan ja toiveikkaasti noin puolen prosentin kasvua, mikä on mennyt ojasta allikkoon.
”Valtion ensi vuoden budjetti rakentuu VM:n talousennusteiden pohjalle. Toivottavasti ennuste pitää kutinsa voi toivoa veronmaksajien puolesta.”
Unohdetut pörssiyhtiöt
Ekonomistit sysäävät syrjään Helsingin pörssin yhtiöt ja pörssikurssit, jotka peilaavat talouden nousuja ja laskuja tulevaisuuteen. Helsingin pörssi on luisunut trendimäisesti ala jo kolme vuotta yhteen soittoon.
Pörssiyhtiöiden yhteenlasketut tulokset ovat heikentyneet jo kaksi vuotta yhteen putkeen.
”Pörssiyhtiöiden tulokset saattavat heiketä noin 1-2 miljardia euroa kuluvalta vuodelta,” Angervuo heittää pähkinää purtavaksi ennustajille.
Kourallinen suuria yhtiöitä, kuten metsä, konepajat ja metalli vastaavat lähes 80 prosenttia pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja viennistä sekä tuloksesta.
Tulokset heikkenivät kahdeksan prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Yksi pörssin ankkuriyhtiö eli Neste julkisti kesällä, että tulos romahtaa kuluvalta vuodelta.
Sellun pudotus ei ole ilmeisesti vielä ottanut pohjakosketusta, mikä hiertänee esimerkiksi UPM Kymmeneä ja Metsä Boardia.
Amerikkalainen teräsjätti Nucor on puolestaan antanut tulosvaroituksen. Outokumpu ja SSAB operoivat molemmat tehtaillaan rapakon takana.
Pörssiyhtiöt saavuttivat noin 18 miljardin euron yhteenlasketun tuloksen viime vuodelta. Pörssikonkari laskee vuoden 2024 ennusteesta, että pörssiyhtiöiden yhteenlasketuksi liikevaihdoksi tulee noin 193 miljardia euroa, jossa laskua kertynee kahdeksan prosenttia verrattuna vuoden 2023 liikevaihtoon.
”Pudotus on jyrkkä, mikä sulkee sisäänsä ennusteriskin”, Angervuo lisää
Tilauskertymät pudonneet pitkään
Pörssiyhtiöiden tilauskertymät eli uudet tilaukset ovat laskeneet jo viisi vuosineljännestä peräkkäin, mitä Angervuo pitää ”hälyttävänä”.
Yhteenlasketut uudet tilaukset ovat kotimaan teollisuuden pörssiyhtiöiden osalta pudonneet noin kuusi prosenttia yksin tammi-kesäkuussa.
Konepajojen, kuten esimerkiksi Koneen, Metson, Valmetin ja Wärtsilän tilauskannat ovat vuositasolla liikkuneet noin 30 miljardin paikkeilla. Konepajoihin lukeutuvat myös Konecranes, Cargotec, Kalmar ja Ponsse.
VM ennustaa Suomen tavaroiden ja palveluiden viennille neljä prosenttia plussaa ja Etla 7,1 prosenttia ensi vuodelle.
Uusien tilausten kertymisen ja viennin vauhtia voi jäljittää euroalueen ostopäälliköiden uusimmasta indeksistä, joka piirtää kuvaa muun muassa teollisuuden ostoista ja tavaraliikenteestä tehtaiden portista sisään ja ulos.
Angervuo toteaa, että S&P julkisti alkuviikosta indeksin tulokset, joiden mukaan euroalueen ja erityisesti Saksan ostopäälliköiden odotukset ovat pudonneet synkiksi. Saksa lukeutuu Suomen suurimpiin vientimaihin.
”Indeksin synkkyyttä voi pitää kylmänä puhurina markkinoiden postiviisille odotuksille ja optimistisille ennusteille Suomen viennistä”, Angervuo lisää.
Tullin tilastojen mukaan tavaravienti on tammi-heinäkuussakin ottanut 5,2 prosenttia miinusta. Angervuon mukaan viennin vauhdittaminen vaatii jopa ylivoimaisen pitkää loikkaa tilauskertymissä jo loppuvuoden aikana tai viimeistään ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Koko Suomen teollisuuden uudet tilaukset laskivat 6,2 prosenttia kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa.
Uuden loistoristeilijän kahden miljardin toimitus tulee vasta ensi kesänä, mikä leikkaa kuluvan vuoden marraskuun viennistä euroissa noin kolmanneksen verrattuna edelliseen vuoteen.
Alin yhdeksään kuukauteen
Suomen vientieurojen virtausta voi päätellä etenkin Saksan teollisuuden syyskuun ostopäälliköiden indeksistä, jonka alustavaksi lukemaksi tuli 40,3 syyskuussa ja elokuussa 42,4.
”Saksan syyskuun teollisuuden lukema painui alimmaksi 12 kuukauteen. Syyskuun palveluiden lukemakin otti kovimmat pohjalukemat kuuteen kuukauteen”, Angervuo lisää
Pudotusta kuvastaa, että euroalueen yhdistetyn ostopäälliköiden indeksin syyskuun lukema oli 48,9 ja elokuukuussa 51,0.
”Syyskuun alustavasta lukemasta tuli alin noteeraus kahdeksaan kuukauteen. Euroalueen teollisuuden syyskuun lukema oli 44,8 ja elokuussa 45,8. Syyskuun lukema oli alin yhdeksään kuukauteen teollisuudessa”, pörssikonkari toteaa.
Pörssikurssit aina oikeassa
Pörssikurssit ovat Angervuon mukaan usein oikeassa talouden vauhdin ennustamisessa, mikä jää liikaa paitsioon institutionaalisten ennustajien prognooseissa.
Pörssiyhtiöiden markkina-arvo oli syyskuussa 278 miljardia euroa eli suunnilleen Suomen bruttokansantuotteen kokoinen.
Angervuo heittää lopuksi, että VM ja Etla eivät ilmeisesti seuraa ikkunasta ulos sitä, mitä tapahtuu ulkona eli reaalimaailmassa.
Kumpikaan instituutio ei ole asettanut negatiivista etumerkkiä ennusteilleen vuosille 2020, 2023 ja 2024 – eli pieleen on mennyt.
