Kiinan talouskehityksellä on suuri merkitys sellumarkkinoille.
Sellun hinta vaikuttaa merkittävästi Helsingin pörssissä listattujen metsäyhtiöiden, eli UPM-Kymmenen, Stora Enson ja Metsä Boardin, taloudelliseen tulokseen.
Markkinasellun hinta romahti vuoden 2023 kesän ja syksyn aikana, ja sellua tuottavien metsäyhtiöiden sellun tulokset romahtivat pahimmillaan miinusmerkkisiksi.
Varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo on seurannut sellun hintakehitystä.
”Vuoden 2023 lopulla sellun hinnat kuitenkin kääntyivät voimakkaaseen nousuun Kiinan talouden elpymisen myötä. Valkaistun havusellun markkinahinta Euroopassa nousi kaikkien aikojen ennätykseen syksyllä 2022, jolloin hinta oli hieman yli 1500 dollaria tonnilta”, Angervuo toteaa sijoittajakirjeessään.
Pohja Euroopan markkinoiden havusellulle saavutettiin noin vuosi sitten, kun markkinahinta oli pohjannut noin 1150 dollarin tasolla. Sen jälkeen käynnistyi hurja nousu takaisin uusiin huippuun kuluvan vuoden kesällä, kun uusi lasku alkoi syyskuussa, Angervuo toteaa.
Nyt futuurit näyttävät havusellun hinnan suunnilleen vuoden 2023 ensimmäisen vuosipuoliskon tasolle.
Kiina on suomalaisille metsäyhtiöille tärkeä sellumarkkina, Angervuo muistuttaa.
”Suomen tehtailta havusellua viedään lähinnä Kiinaan ja suurin viejä on Metsäliiton saha- ja selluyhtiö Metsä Fibre on ruotsalaisen Södran kanssa Euroopan markkinoiden suurimpia markkinasellun tuottajia.”
Lyhytkuituisen lehtipuusellun markkinahinta Euroopassa on pitkälti samalainen kuin havusellulla. Tosin lyhytkuituisen sellun hinta on yleensä 50-150 dollaria tonni havusellua halvempaa.
Kiina on sellun ostajana maailman suurin ja sen osuus maailman markkinasellusta on noin kolmannes, Angervuo muistuttaa. Siten Kiinan heikko talouskehitys on vaikuttanut myös markkinasellun hintoihin voimakkaasti.
Vuoden 2024 alussa Kiinan bruttokansantuote kasvoi noin 5,3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kuitenkin tulevaisuuden näkymät eivät ole täysin ongelmattomia.
Vaikka Kiina tavoittelee noin viiden prosentin kasvua tälle vuodelle, talouden pitkän aikavälin kehitys saattaa jäädä hitaammaksi, mahdollisesti noin kolmeen prosenttiin vuosina 2025–2026. Tämä johtuu osittain siitä, että Kiinan talous ei voi enää nojata pelkästään investointeihin ja vientiin, vaan sen on siirryttävä kohti kestävämpää mallia, jossa keskiluokan laajeneminen ja yksityiset kulutukset ovat keskiössä.
Vuoden 2024 alussa asiantuntijat, kuten Morgan Stanleyn ekonomisti Robin Xing, ovat varoittaneet, että Kiinan talous saattaa kohdata kriittisiä haasteita deflaation myötä. Kiinan talous on jo valmiiksi haavoittuvassa tilassa, ja deflaatio voisi pahentaa tilannetta entisestään.
Historian valossa Kiina on kokenut deflaatiota aiemminkin, ja sen vaikutukset voivat olla syvällisiä ja pitkäkestoisia. Deflaation taustalla on useita tekijöitä, kuten heikko kuluttajakysyntä ja epätasapaino talouden eri sektoreilla.
”Havusellun hinta Kiinassa asiakkaalle toimitettuna on laskenut vuoden 2022 huipulta, noin 1000 dollarista nykyisin 800 dollarin tasolle. Lyhytkuituisen lehtipuusellun hinta Kiinassa on laskenut vajaasta 900 dollarista noin 800 dollariin. Futuurihinnat kuluvan vuoden lopulle laskeneet noin 600 dollarin tasolle”, Angervuo summaa.
Kiinan futuurihinnat ovat laskeneet kevään huippuhinnoista selvästi alaspäin.
”Kiinan markkinasellun nykyhinnat uhkaavat metsäyhtiöiden tulosparannuksen jäävän mahdollisesti kuluvan vuoden loppukuukausien tuloskehitystä”, Angervuo pelkää.
