Kansainvälinen ylimmän johdon suorahakuun ja neuvonantoon keskittynyt konsulttiyhtiö Heidrick & Struggles on toteuttanut vuosittaisen selvityksen listattujen yhtiöiden hallitustyöskentelyyn ja -kokoonpanoihin liittyvistä trendeistä. Selvityksessä mukana oli 25 suurinta suomalaista pörssiyhtiötä, joissa uusia hallituspaikkoja jaettiin yhteensä 47.
Suomalaiset pörssiyhtiöt pitävät edelleen perää hallitusten jäsenten kansainvälisessä kokemuksessa sekä sukupuolten tasa-arvossa pohjoismaisessa vertailussa.
Selvityksen mukaan uusien nimitysten osalta Norjassa ja Tanskassa noin 90 prosenttia hallituspaikoista jaettiin henkilöille, joilla on kansainvälistä kokemusta, ja Ruotsissa kokemusta löytyi 75 prosentilla nimitetyistä.
Suomalaisissa yhtiöissä vain hieman alle puolella oli merkittävää kokemusta kotimaan ulkopuolelta.
”Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat kaikki pieniä vientivetoisia talouksia, joissa yritysten kansainvälinen osaaminen, suhteet ja kontaktit ovat keskeisessä roolissa globaalissa kilpailussa. Muut Pohjoismaat ovat ymmärtäneet Suomea paremmin kansainvälisen osaamisen merkityksen hallituskokoonpanoissa sekä sen pitkäjänteisen vaikutuksen yrityksen kasvuun ja menestymiseen”, sanoo Heidrick & Strugglesin Suomen toimintojen johtaja Merja Eskola.
Muissa Pohjoismaissa suuret yhtiöt ovat määrätietoisesti panostaneet ja onnistuneet houkuttelemaan suomalaisia yhtiöitä paremmin hallitusjäseniä kotimaan ulkopuolelta. Selvityksen mukaan Suomessa noin kolmannes nimitetyistä hallitusjäsenistä oli muualta kuin Suomesta, kun muissa Pohjoismaissa noin puolet nimitetyistä oli kotimaan ulkopuolelta.
Kesällä 2026 voimaanastuva EU-asetus edellyttää, että listattujen yhtiöiden hallitukset tasa-arvoistuvat. Eurooppalaisissa yhtiöissä edistyminen kohti tavoitetta on ollut tasaista viime vuosina, ja naisten osuus hallituspaikkojen nimityksistä on vaihdellut 43 prosentista 49 prosenttiin vuosittain.
Vuonna 2023 eurooppalaisissa yhtiöissä keskimäärin 47 prosenttia paikoista jaettiin naisille, ja kuudessa maassa yli puolet paikoista meni naisille. Vastaavasti suomalaisten yhtiöiden uusissa nimityksissä vastaava luku oli 38 prosenttia.
”Suomessa on puhuttu hallitusammattilaispulasta eli uusia päteviä jäseniä suurten yhtiöiden hallituksiin kasvaa hitaasti, ja toisaalta pitkään hallitustyötä tehneitä jättäytyy pois tehtävistä. Suomalaisilla yhtiöillä on tärkeä tehtävä kasvattaa osaavia naisjohtajia ja mahdollistaa monipuolisia urapolkuja erityisesti kansainvälisissä liiketoiminnan johtotehtävissä, jotka antavat eväitä hallitustehtäviin”, Eskola sanoo.
”Hallitusroolien vaatimukset muuttuvat ja jos emme pysty kasvattamaan tulevia hallitusammattilaisia omin voimin, yhtiöillämme on edessä valtava haaste houkutella osaajia ulkomailta yhtiöidemme hallituksiin”, Eskola toteaa.
Pörssiyhtiöiden hallitustyöhön liittyviin trendeihin meillä ja maailmalla voit tutustua laajemmin Board Monitor Europe 2024 -raportista.
