Erilaisten pankkihuijausten rahallinen menetys on häkellyttävän suuri. Pankkeja, vakuutuslaitoksia ja muita finanssialan toimijoita edustava Finanssiala kertoo tiedotteessaan, että pankkien asiakkailta on vuoden 2024 tammi-kesäkuussa suomalaisilta onnistuttu viemään yhteensä 27,5 miljoonaa euroa.
Kun pankkien estämät huijaukset ja asiakkaiden menettämät rahasummat lasketaan yhteen, nousee huijausten kokonaismäärä vuoden ensimmäisellä puoliskolla 45,7 miljoonaa euroa.
Pankit ovat siis alkuvuodesta onnistuneet pysäyttämään yli 18 miljoonan euron edestä huijauksia tai saaneet palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille. Määrä on yli 14 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin pankit saivat estettyä huijauksia 15,9 miljoonan euron edestä.
”Huijareiden keinot ovat moninaiset ja rikolliset ovat kekseliäitä ja luovia. Ytimessä on tavoite onkia tiedot maksuvälineestä tai maksuvälinetunnuksista. Tämä voi tapahtua puhelimessa tai somessa psykologisia koukkuja käyttäen, uskottavan oloisilla pankkien tai verkkokauppojen peitesivustoilla tai vaikkapa tarjoamalla sijoituksia hurjilla tuottoprosenteilla”, sanoo Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalasteluhuijauksista, 11,7 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös niin sanotut valepoliisihuijaukset, joissa huijari hankkii uhrin maksuvälinetunnukset esiintymällä esimerkiksi viranomaisena tai pankin edustajana.
Sijoitushuijauksista ilmi tulee vain jäävuoren huippu
Heti perässä olivat sijoitushuijaukset, joihin meni 10,9 miljoonaa euroa suomalaisten rahoja. Huijausten lukumäärä yli kaksinkertaistui. Saxholm huomauttaa, että pankkien tilastoista saatu luku on todennäköisesti vain jäävuoren huippu.
”Sijoitushuijausten uhrit eivät usein ilmoita pankille tulleensa huijatuksi. Varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta, jolloin se ei kantaudu pankkien tietoon. Sijoitushuijauksien todellinen määrä lienee siis vähintään kolminkertainen”, Saxholm kertoo.
Luvuissa ainoana myönteisenä muutoksena olivat dokumentti- ja rakkaushuijaukset, joihin mennyt rahamäärä laski 42 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta. Dokumentti- ja rakkaushuijauksilla ihmisiltä vietiin 2,8 miljoonaa euroa.
”Tämä saattaa johtua siitä, että rakkaushuijauksista on puhuttu paljon julkisuudessa muun muassa FA:n Huijarille luu kurkkuun -kampanjassa. On myös mahdollista, että rikolliset ovat alkuvuonna suosineet muita huijaustapoja”, Saxholm pohtii.
Pankkihuijauksia on moneen lähtöön
Yleisimmät pankkihuijaukset Suomessa sisältävät useita eri muotoja, jotka hyödyntävät teknologian ja sosiaalisen manipuloinnin keinoja.
Verkkosivuhuijauksissa rikolliset luovat väärennettyjä sivustoja, jotka näyttävät aidoilta pankkien tai viranomaisten sivuilta. Näitä huijaussivuja voi löytää hakukoneiden tuloksista, ja ne pyrkivät kalastelemaan käyttäjien pankkitunnuksia ja muita henkilökohtaisia tietoja.
Tietojenkalastelu tapahtuu usein sähköpostitse tai tekstiviesteillä, joissa huijarit esiintyvät pankin tai viranomaisen edustajina. Viestit voivat sisältää kiireellisiä pyyntöjä, kuten tilisiirtoja tai maksujen palautuksia, ja ne ohjaavat käyttäjän klikkaamaan linkkejä, jotka vievät väärennetyille sivuille.
Puhelinhuijauksissa rikolliset soittavat uhreille ja esittäytyvät esimerkiksi pankin tai poliisin työntekijöinä. He väittävät, että tilillä on ongelmia tai että omaisuus on vaarassa, ja pyytävät uhreilta pankkitunnuksia tai korttitietoja.
Rakkaushuijauksissa huijarit luovat valeprofiileja sosiaalisessa mediassa ja kehittävät suhteita uhreihin, joilta he lopulta pyrkivät saamaan rahaa tai henkilökohtaisia tietoja. Tämäntyyppiset huijaukset voivat olla erityisen emotionaalisesti manipuloivia.
Identiteettivarkaudessa puolestaan huijarit varastavat henkilökohtaisia tietoja, kuten henkilötunnuksia tai verkkopankkitunnuksia, petosten tekemistä varten. Tämä voi tapahtua eri tavoin, mukaan lukien väärennetyt sähköpostit tai puhelut.
