Kiinan painoarvon heikkeneminen näkyy rahastosalkuissa.
Kiinan painoarvo kehittyvien markkinoiden osakerahastojen salkuissa on pienentynyt, kun maan osakemarkkinat ovat jo vuosia alisuoriutuneet moniin muihin kehittyviin markkinoihin verrattuna.
Viimeisen 10 vuoden aikana esimerkiksi Kiinan Shanghain pörssi on noussut vain 32 prosenttia, kun samalla ajanjaksolla Intian Sensex-pörssi on liitänyt yli 220 prosentin nousuun.
”Morningstar China TME -indeksi on viimeisten kolmen vuoden aikana jäänyt jälkeen Morningstar Emerging Markets TME -indeksistä: Kiinan indeksi on menettänyt euromääräisesti 37,4 prosenttia, kun taas kehittyvien markkinoiden indeksi on laskenut noin 2 prosenttia”, kertoo analyysiyhtiö Morningstarin taloustoimittaja Fernando Luque.
Laajasti hajautetut kehittyvien maiden rahastot eivät siis ole enää niin riippuvaisia Kiinan markkinoiden kehityksestä kuin aikaisemmin.
Suurimmat hyötyjät kiinan laskusta ovat Luguen mukaan Intia ja Taiwan.
”Jos tarkastelemme kehittyvien maiden rahastojen salkkuja kokonaisuutena, Intia on selvästi yksi suurimmista hyötyjistä. Sen painoarvo on noussut kolmen vuoden takaisesta 12,1 prosentista 17,6 prosenttiin heinäkuun lopussa. Myös Taiwan on hyötynyt Kiinan painoarvon laskusta, sillä sen osuus on noussut syyskuun 2021 13,6 prosentista 17,1 prosenttiin heinäkuussa 2024.”
Kolme suosittua kehittyvien markkinoiden rahastojen sijoituskohdetta
Kun tarkastellaan suurimpien kehittyvien markkinoiden osakerahastojen salkkuja, löytyy kolme osaketta, jotka löytyvät useista rahastosalkuista. Nämä ovat taiwanilainen maailman suurin puolijohdevalmistaja Taiwan Semiconductor, muun muassa internet-, peli- ja musiikkipalveluistaan tunnettu kiinalainen Tencent Holdings sekä eteläkorealainen teknogiajätti Samsung Electronics.
”Ne ovat järjestyksessä MSCI Emerging Markets -indeksin kolme suurinta osaketta, mikä tarkoittaa automaattisesti suurta painoa monissa passiivisissa rahastoissa, mutta ne ovat myös aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen kolme suurinta osaketta”, Lugue toteaa.
Taiwan Semiconductor Manufacturing Company (TSMC) on maailman suurin puolijohteiden valmistaja ja keskeinen toimija globaalissa teknologiatuotannossa. TSMC perustettiin vuonna 1987, ja se on erikoistunut ”foundry”-malliin, mikä tarkoittaa, että se valmistaa siruja muille yrityksille ilman, että se suunnittelee omia tuotteitaan. Tämä liiketoimintamalli on mahdollistanut TSMC:lle keskittyä huipputeknologian valmistukseen ja tehdä siitä markkinajohtaja.
TSMC:llä on merkittävä osuus maailman puolijohdemarkkinoista, tuottaen noin 55-68 prosenttia kaikista siruista, mukaan lukien lähes 90 prosenttia maailman edistyneimmistä siruista, joita käytetään esimerkiksi tekoälyssä ja kvanttilaskennassa.
Yhtiö palvelee monia tunnettuja asiakkaita, kuten Applea, Nvidiaa ja Qualcommia, ja sen tuotteet ovat keskeisiä nykyaikaisten älypuhelimien, tietokoneiden ja muiden elektronisten laitteiden toiminnassa.
Tencent puolestaan omistaa suosittuja sovelluksia kuten WeChat ja Tencent QQ, jotka ovat keskeisiä viestintäalustoja Kiinassa.
Kiinalaisyhtiö on maailman suurin peliyhtiö, omistaen merkittäviä osuuksia useista tunnetuista pelistudioista, kuten Riot Games, alun perin suomalainen Supercell ja Epic Games.
Lisäksi Tencent tarjoaa myös musiikkipalveluja, verkkosivustoja, sähköistä kaupankäyntiä ja maksujärjestelmiä. Se on aktiivinen myös tekoälyn ja muiden teknologioiden kehittämisessä
Yhtiö ylitti 500 miljardin dollarin markkina-arvon vuonna 2018 ja nousi siten ensimmäiseksi aasialaiseksi teknologiayritykseksi, joka saavutti tämän arvon.
Näistä kolmesta yhtiöstä Samsung on laajimmin tunnettu. Se on yksi maailman suurimmista ja tunnetuimmista teknologiayrityksistä. Yhtiön liiketoiminta kattaa laajan valikoiman aloja, mukaan lukien elektroniikka, laivanrakennus, kemianteollisuus ja rahoitus.
Samsung on ollut edelläkävijä esimerkiksi älypuhelinteknologiassa, erityisesti Galaxy-sarjan puhelimilla, jotka ovat saavuttaneet suuren suosion maailmanlaajuisesti.
Mistä Kiinan osakemarkkinoiden alavireisyys johtuu?
Kiinan viranomaiset eivät ole puuttuneet osakemarkkinoiden luottamuksen romahtamisen perimmäiseen syyhyn. Osakkeenomistajat ovat menettäneet uskonsa Kiinan kasvunäkymiin ja hallituksen halukkuuteen laatia kattava poliittinen ohjelma tärkeimpien ongelmien ratkaisemiseksi.
Kiinan talouskasvun heikentymisen trendi on tasoittunut, mutta makrodata on silti ollut sekä teollisuuden, yksityisen kulutuksen että investointien osalta odotettua heikompaa.
Kiinan osakemarkkinoiden vaisun kehityksen taustalla on useita maan talouskehitykseen liittyviä seikkoja.
Yksi merkittävimmistä syistä on koronapandemian jälkeinen talouden elpyminen, joka ei ole sujunut odotetusti. Vaikka Kiinan hallitus toivoi nopeaa palautumista, todellisuus on ollut toinen; talouskasvu on jäänyt vaatimattomaksi, ja kulutus on ollut heikkoa.
Erityisesti kiinteistösektorin ongelmat ovat olleet ongelmien keskiössä.
Kiinteistörakentaminen vastaa peräti kolmannesosaa Kiinan bruttokansantuotteesta. Sen romahdus on vaikuttanut laajasti muihin talouden osa-alueisiin. Suuret rakennusyritykset, kuten Evergrande, ovat ajautuneet vakaviin vaikeuksiin, mikä on johtanut massiivisiin velkoihin ja tyhjilleen jääneisiin asuntoihin.
Tämä tilanne on luonut epävarmuutta markkinoilla ja heikentänyt sijoittajien luottamusta. Lisäksi Kiina on kärsinyt deflaatiosta, mikä tarkoittaa, että hinnat laskevat ja kuluttajat lykkäävät ostopäätöksiään odottaessaan hintojen edelleen laskua. Tämä puolestaan hidastaa taloudellista toimintaa entisestään.
Samalla maan demografiset haasteet, kuten väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen, luovat pitkäaikaisia paineita taloudelle.
Kiinan hallituksen tiukat sääntelytoimet yksityisyrityksille ovat myös hermostuttaneet sijoittajia, mikä on lisännyt epävarmuutta liiketoimintaympäristössä. Yhtiöiden kilpailukyky on heikentynyt, ja monet kansainväliset yritykset arvioivat tuotantoketjujaan uudelleen vähentääkseen riippuvuuttaan Kiinasta.
