Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo, että Kamuxin ja Wetterin osakkeet tarjoavat jopa yllättäviä käänteitä osakkeenomistajilleen.
”Wetteri sopii sijoittajalle, joka pelaa pienillä poteilla ja Kamux vähän edemmän edistyneimmille”, hän arvioi.
Kamuxin ja Wetterin osakekurssit ovat puolittuneet vuoden 2022 kesäkuun lopun jälkeen verrattuna Helsingin pörssin OMXHCAP-portfolioindeksiin, joka on pysynyt kutakuinkin paikallaan.
”Kierrokset käyvät verkkaisesti autokaupassa. Sijoittajan näkymiä voi kuvata arvan nostoksi lyhyellä aikavälillä pörssin autoyhtiöistä”, Angervuo lisää.
Wetterin pörssiarvolle lankesi valohoitoa 27. toukokuuta, jolloin tunnettu sijoittaja Kyösti Kakkonen osti yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla yhtiön osakkeita.
Kakkonen sai 29 sentin osakekohtaisella hinnalla noin kolme prosenttia oululaisesta autokaupan yhtiöstä, jonka osakekurssi oli lähes 50 senttiä kaupanteon hetkellä. Kakkonen osti osakkeet noin kolmanneksen halvemmalla verrattuna päivän kurssiin. Wetterin osakekurssi kieppuu nyt noin 38 sentin tasossa.
Wetterin toimitusjohtaja Aarne Simula myi osakkeita Kakkoselle.
Angervuo pitää listatulle yhtiölle outona sellaista operaatiota, jossa osakkeet vaihtavat omistajaa kolmanneksen alle päivän kurssitason.
Piensijoittajat seuraavat yleensä ”pörssigurua” eli Kakkosta, joka ei kuitenkaan toistaiseksi saanut lentoon Wetterin osakekurssia. Yhtiön arvosta on kadonnut noin kolmannes 12 kuukauden aikana.
Työeläkevakuuttaja Elo on noussut suurimpien omistajien joukkoon.
Wetterin toimitusjohtaja Aarne Simula synkisteli ja ennusti autokaupan pudotuspeliä yhtiönsä osavuoden julkistuksen jälkeen Talouselämä haastattelussa 28. elokuuta.
Tosin autokauppa on kuopinut jo vuositolkulla keskimäärin nollatason kannattavuudessa eli pudotuspelissä.
Wetterin osakekurssi ponnahti korkeimmillaan yli 80 sentin vuoden 2023 marraskuussa. Yhtiön pörssi- eli markkina-arvoksi tuli silloin 110 miljoonaa euroa, josta on tullut pudotusta nykyiselle alle 60 miljoonan euron tasolle.
Onko Wetteri passeli osake piensijoittajalle?
Angervuo kuvaa vaihdoltaan niukan Wetterin osaketta ”passeliksi pienen budjetin sijoittajalle”, joka setvii iltapuhteinaan esimerkiksi sijoitusanalyysiyhtiö Inderesin analyysejä.
”Wetterin osaketta voi luonnehtia halvaksi suhteessa liikevaihtoon ja markkinaosuuteen, mutta heikko kannattavuus on riski. Wetteri on myös yksi velkaisimmista pörssiyhtiöistä”, Angervuo lisää.
Wetterin päivävaihto jää ohueksi. Vaihtoakin on kertynyt vain 2,7 miljoonaa euroa kuluvan vuoden aikana.
Wetterin kaupankäyntiä puristaa pörssissä niukka likviditeetti. Simula ja Wetterin hallituksen puheenjohtaja Markku Kankaala omistavat yhtiöineen yli 70 prosenttia yhtiön osakkeista.
Velkainen Wetteri ennustaa kuluvalle vuodelle noin 520 – 640 miljoonan euroa liikevaihtoa, josta liikevoiton osuudeksi tulee 12,8-15,6 miljoonaa euroa. Yli 600 miljoonan euron liikevaihdolla liikevoittoa kertyisi vain runsas kaksi prosenttia suhteessa liikevaihtoon.
Yhtiö on vallannut markkinoita yritysostoillaan. Yhtiön liiketulos painui tammi-kesäkuussa prosentin miinukselle suhteessa 275,7 miljoonan euron liikevaihtoon.
”Autokaupan pitää heittää päälle nopea kirivaihde, mikäli esimerkiksi Wetteri aikoo pitää kutinsa ennusteissaan kannattavuudesta ja liikevaihdosta. Kuluttajan kukkaron niukkuuskin iskee nyt koko kaupan alaan, ” Angervuo lisää.
Onko edessä osakeanti?
Wetterin omistajat etsivät ehkä uusia tai uutta ankkuriomistajaa eli ”kakkosia”. Angervuo laskee, että yhtiön 378 prosentin velkaantumisaste suhteessa omiin pääomiin vaatii nopeasti noin 30-40 miljoonan euron osakeannin.
Wetteri vetää perässään noin 141 miljoonan euron velkalastia. Vertaukseksi voi poimia käytettyjen autojen Kamuxin, jonka vajaan 76 miljoonan euron velat jäävät tavanomaiselle tasolle eli 72 prosenttiin suhteessa omaan pääomaan.
”Wetterin korollisista veloista valtaosa lukeutuu lyhyisiin velkoihin. Rahoituskulut olivat puolelta vuodelta 5,8 miljoonaa euroa ja edellisen vuoden puolelta vuodelta 3,35 miljoonaa euroa”, Angervuo laskee Wetterin osavuodesta.
Omavaraisuusaste jäi kesäkuun lopussa 16 prosentin tasolle eli matalaksi, aa kassavirta teki 11,5 miljoonaa euroa niin ikään kesäkuun lopussa. Angervuon mukaan 30-40 miljoonaan euron pääomien vahvistaminen painaisi yhtiön lyhyet velat siedettävälle tasolle.
”Simula ja Kankaala joutuisivat merkitsemään yli 70 prosenttia mahdollisesta annista, mikäli uusia ankkurisijoittajia ei löydy”, Angervuo nostaa esiin riskejä mahdollisen annin tiimoilta.
Kamuxia edistyneelle
Myös Kamuxin pörssiarvo on miltei puolittunut vuoden 2017 kevään listautumisen jälkeen.
”Kamuxin osake sopii hyvin jo edistyneemmälle sijoittajalle syystä, että yhtiön päivävaihdoksi on tullut keskimäärin 287 734 euroa ja vaihtoa on kuluvalta vuodelta 48,6 miljoonaa euroa eli kymmenen kertaa enemmän kuin Wetterillä”, Angervuo toteaa.
Kamuxin merkintähinta oli vuoden 2019 listautumisannissa 7,29 euroa, ja yhtiön markkina-arvo oli silloin 288 miljoonaa euroa. Kamux ehti saavuttaa noin 18 euron kurssihuipun.
Osakekurssi päätyi viime viikolla neljään euroon ja yhtiön markkina-arvoksi tuli 163 miljoonaa euroa.
”Nyt Kamuxin osaketta saa siis halvalla ainakin listautumisannissa maksettuun hintaan verrattuna”, Angervuo toteaa.
Kamux teki tammi-kesäkuussa noin 493 miljoonan euron liikevaihdon ja nollatason liiketuloksen. Yhtiö pitää kuluvalle vuodelle liikevaihdosta ennusteensa ennallaan. Oikaistu liikevoitto ylittää vuoden 2023 oikaistun liikevoiton, joka oli 18 miljoonaa euroa.
Valtio tuhoaa autokauppaa
Uusien autojen myynnin kovimmaksi jarruttajaksi voidaan nimetä valtio eli poliitikot, jotka pitävät edelleen kiinni 1930-luvun pula-ajan autoverosta. EU-maat eivät peri erikseen autoveroa uusista eikä tuontiautoista, joita tulee vuosittain noin 40-50 000 käytettynä Suomeen.
Uusien myynti on puolittunut noin 145 000 auton tasosta 75 000 tienoille.
Angervuo muistuttaa, että tuontiautojen osuus tekee jo noin puolet uusien autojen myyntimäärästä, mitä voi pitää melkoisena paradoksina miljardien arvoiselle autokaupalle.
Olettehan huomanneet että Wetterin liikevaihto ei anna todellista kuvaa taloudellista tilanteesta, vaihtoautot myydään ulkopuoliseen rahoitusyhtiön kaupintavarastoon itse mikä nostaa liikevaihtoa merkittävästi
Eki, Kaupintavarastoon siirtäminen ei lisää liikevaihtoa. Mutta Wetterin keskeisin ongelma on liian nopea markkinan valtaamistavoite joka tehty 100% velkarahalla. Ostoihin ei ole käytetty omaa pääomaa vaan haalittujen yritysten varastot siirretty suoraan kaupintarahoitukseen, Autokauppa on kapean marginaalin toimintaa jossa kaikki perustuu nopeaan kiertoon. Katteet sulaa nopeasti kaupintakorkoihin. Tuollaisessa ”fuusioiden ryppäässä” kulttuurit kohtaavat ja se on iso lisähaaste johdolle, jonka osalta organisoituminen on käymistilassa sekin. Nyt on vain yksinkertaisesti tankattu liikaa ja liian nopeasti. Saattaapi olla BIG BANG tulossa jollei kaksi asiaa toteudu nopeasti. Korkojen lasku + uusien autojen markkinan elpyminen.
Kamuxin osalta tilannetta selitetään vaikeutuneella ostomarkkinalla. Ostomarkkina on kuitenkin kaikille sama ja vaihtoautomarkkina on tänä vuonna kasvanut +7%. Eli tässä ei osata kilpailijoiden tavoin, eikä ole osattu aiemminkaan kun ei ole tarvinnut.
Kamuxin tulos on tehty muulla kuin autoista saatavalla myyntivoitolla ja ammattimaisella ostamisella. Autoja ei tarkasteta ja ne laitetaan kiertoon ohuella katteella. Tulos on tehty rahoitustuotoilla jonka nollakorkomaailma mahdollisti. Käänne tästä tapahtui kesällä -22 kun korot kääntyivät nopeaan nousuun eikä sitä ole voitu siirtää hinnoitteluun. Kamuxilla on valtava rahoitettujen kanta joka on kannatellut tulosta toistaiseksi mutta nyt sen sulaessa alta pitäisi pystyä raha tekemään autokaupalla, jota ei sitten ehkä osatakaan.
Wetterin tilanteessa he myyvät vaihtoautot lähes 90 prosenttisesti kaupintarahoitukseen itse omasta vaihtoautovarastosta joka varmasti näkyy heidän liikevaihdossa vääristävänä