Suomen talouskasvu on ollut pysähdyksissä jo useiden vuosien ajan. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi kuitenkin kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 0,3 prosenttia edellisen vuosineljänneksen tasolta, vaikkakin työpäiväkorjattu bruttokansantuote jäi edelleen 1,2 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle.
Viennin volyymi kasvoi vuoden 2024 huhti-kesäkuussa 8,1 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta. Tuonnin volyymi kasvoi 1,1 prosenttia.
Suomen lähiajan näkymät ovat vielä hauraat, mutta pankki odottaa ensi vuodelle laaja-alaisempaa kasvun kiihtymistä.
Maailmantalouden kasvu pysyy lähiajat maltillisena, kun keskuspankkien korkojen laskun positiivinen vaikutus näkyy viiveellä ja Kiinan kasvua painaa kansalliseen turvallisuuteen keskittyvä poliittinen linja.
Kuluttajien heikko luottamus varjostaa
Nordea nostaa tämän vuoden talousennustettaan -1 prosentista -0,5 prosenttiin alkuvuoden positiivisen kehityksen takia.
”Suomen taloudessa on alkuvuoden aikana nähty piristymistä monella rintamalla, ja bruttokansantuote on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Nousevat palkat, laskevat korot sekä hidastunut inflaatio ovat parantaneet kuluttajien ostovoimaa. Asuinrakentamisen aloitukset ovat myös kääntyneet kasvuun Ara-tuotannon vetämänä, ja teollisuuden näkymät ovat piristyneet kesän aikana alkuvuoden lakkojen jälkeen”, luettelee ekonomisti Juho Kostiainen.
Pienestä piristymisestä huolimatta talouden kasvunäkymät tälle vuodelle ovat edelleen hauraat.
”Heikentynyt työllisyys ja edelleen heikko ostovoima painavat kuluttajien luottamusta, mikä näkyy monien palveluiden vähentyneenä kulutuksena ja etenkin suurempien hankintojen lykkäämisenä”, Kostiainen toteaa.
Lisäksi investointikehitys on ekonomistin mukaan edelleen heikkoa, ja syyskuun alun arvonlisäveron korotus tulee kiihdyttämään inflaatiota hidastaen ostovoiman paranemista.
Suomen heikolle talouskehitykselle useita syitä
Suomen talouskehitys on ollut viimeiset vuodet yksi Euroopan heikoimpia.
Suomen vaisua talouskehitystä selittää etenkin asuinrakentamisen voimakas supistuminen nollakorkoaikojen rakennusbuumin jälkeen. Rakentamisen lisäksi myös yksityinen kulutus on ollut vaisua, kun kohonneet korkomenot sekä nopea inflaatio ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa.
Vientisektorin alavirettä puolestaan selittää heikko talouskasvu monissa tärkeissä vientimaissa, kuten Saksassa, Ruotsissa ja Kiinassa, sekä investointituotteisiin nojaava viennin rakenne.
Ensi vuonna Nordea ennustaa BKT:n kasvavan 1,5 prosenttia, kun ostovoiman paraneminen ja koronlaskujen välittyminen asuntovelallisille pienempinä korkomenoina lisäävät kotimaista kulutusta.
Korkojen laskun ja globaalin suhdannetilanteen paranemisen odotetaan siivittävän myös investoinnit ja viennin ensi vuonna jälleen kasvuun.
Keskuspankkien koronlaskut saavat jatkoa
Länsimaiden talouskasvua jarruttaa edelleen keskuspankkien korkea korkotaso. Kireän rahapolitiikan myötä työmarkkinoiden kehitys on rauhoittunut ja inflaatio hidastunut.
”Odotamme sekä Euroopan keskuspankin EKP:n että Yhdysvaltain keskuspankin Fedin laskevan ohjauskorkojaan syyskuussa. Talouden näkymät ovat heikentyneet ja hintapaineet ovat rauhoittumaan päin. Muutamissa euroalueen maissa palkat nousevat yhä erittäin nopeasti, mutta työmarkkinoiden heikentyminen tulee taittamaan palkkakehitystä ensi vuonna selvästi tehden tilaa keskuspankkien koronlaskuille myös jatkossa”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ennakoi.
Yhdysvalloissa huolet taantumasta nousivat loppukesällä, kun työmarkkinadata yllätti rahoitusmarkkinat.
Koivun mukaan vaaleihin valmistautuvassa Yhdysvalloissa talouden tilanne on erittäin mielenkiintoinen.
”Talous veti yllättävän pitkään vahvasti, mutta on nyt monella mittarilla hyytymään päin. Toisaalta taantumahuolia on vähentänyt tuottavuuden ripeä kehitys, ja keskuspankin on yhä mahdollista saavuttaa pehmeä lasku, jossa inflaatiotavoitteeseen palataan ilman taantumaa”, Koivu arvioi.
Vaikka erityisesti teknologinen kehitys voi yllättää nopeudellaan ja piristää kasvua odotettua jyrkemmin, kaiken kaikkiaan maailmantalouden riskit jäävät hieman negatiivisen puolelle. Yksi alasuuntaisten kasvuriskien lähteistä on Kiina.
”Kiinan tärkeä puoluejohdon kokous heinäkuussa jatkoi Xi Jinpingin aiempaa linjaa ja painotti maan suuntaviivoiksi kansallisen turvallisuuden, puolueen vahvan roolin ja korkean teknologian kehittämisen tärkeyden. Valitulla linjalla on ollut selvä kustannus talouteen ja erityisesti kuluttajien keskuudessa luottamus on yhä heikkoa, mikä jarruttaa Kiinan kasvua monilla sektoreilla”, Koivu sanoo.
Luotettavia ”pankkien” ennustuksia….Pankit aiheuttavat ensin itse laman, sitten kehtaavat vielä tulla ennustuksineen, samaan aikaan kuluttajata ja yritykset konkurssin partaalla.