Euroalueen inflaatiopaineet hellittävät. Sen ansiosta keskuspankki jatkoi koronlaskujen tiellä.
EKP:n neuvosto päätti torstaina laskea odotetusti talletuskorkoa, jolla se säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Korkoa lasketaan 0,25 prosenttiyksikköä.
Päätös on jatkoa keskuspankin kesäkuussa aloittamalle korkojen laskun linjalle. Tuolloin EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttia.
Syy korkojen laskuun on yksinkertainen: inflaationäkymien maltillistuminen.
Neuvosto katsoi inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvionsa, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään.
Viimeisimmät inflaatiotiedot ovat suurin piirtein odotusten mukaiset, ja EKP:n tuoreet asiantuntija-arviot osoittavat inflaationäkymien pysyneen ennallaan. Kuten jo kesäkuun arvioissa, keskuspankki odottaa kokonaisinflaation olevan keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2024, 2,2 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.
Inflaation odotetaan nopeutuvan jälleen vuoden loppupuolella osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettaan ensi vuoden jälkipuoliskolla.
Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation, eli niin sanotun pohjainflaation, EKP arvioi nyt olevan hieman nopeampaa vuosina 2024 ja 2025, koska palvelujen hintainflaatio on kiihtynyt odotettua enemmän.
Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation odotetaan kuitenkin edelleen hidastuvan nopeasti. EKP ennakoi sen olevan 2,9 prosenttia tänä vuonna, 2,3 prosenttia ensi ja 2,0 prosenttia vuonna 2026.
Euroalueen sisäinen inflaatio on kuitenkin yhä nopeaa, koska palkkoja korotetaan edelleen ripeään tahtiin. Työvoimakustannusten nousupaineet ovat kuitenkin lievenemässä, ja palkankorotusten vaikutusta inflaatioon on vaimennettu osittain tinkimällä voitoista.
EKP:n mukaan rahoitusolot ovat yhä kireät ja talouskasvu on edelleen vaimeaa yksityisen kulutuksen ja investointien heikkouden vuoksi. Keskuspankki odottaa euroalueen talouden kasvavan vain 0,8 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia ensi vuonna.
Kasvu on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että kotimaisen kysynnän kasvuvaikutus jäänee vähäisemmäksi muutaman seuraavan vuosineljänneksen aikana.
EKP:n neuvosto kertoo pyrkivänsä määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.
Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi pankin viikkokirjeessä, että markkinoiden odotukset tulevista koronlaskuista ovat kasvaneet, kun euroalueen inflaatio on pudonnut lähelle kahden prosentin tavoitetasoa.
Korkojen lasku on tärkeää Suomen kotimarkkinoille, jossa kuluttajien tunnelmat ovat edelleen vaisut. Keskisen mukaan aiempi kesäkuun koronlasku kohotti kuluttajien asunnonostoaikeita, jotka kuitenkin laskivat jälleen heinä–elokuussa.
”Kun Suomen työmarkkinoilta on kantautunut myös ikäviä uutisia ja korkeampi inflaatio on vielä turhankin sitkeästi kuluttajien muistissa, leimaa varovaisuus vielä kuluttajien käyttäytymistä, vaikka käänne parempaan onkin jo nähty laskevien korkojen ja orastavan talouskasvun muodossa.”
Tuore EKP:n päätös ohjauskoron laskusta toimii Suomen talouden piristysruiskeena. Vaikka tulevista koronlaskuista ei juuri kerrottukaan, heijastuvat markkinoiden laskeneet korko-odotukset asuntovelallisten kukkaroille korontarkistuspäivinä, Keskinen toteaa.
Lainanottajille koronlaskut näkyvät selkeästi kukkarossa.
”Kun 12 kuukauden euribor on painunut jo alle kolmeen prosenttiin, puhutaan lyhennystavasta ja lainan määrästä riippuen jo helposti satojen eurojen säästöstä kuukaudessa.”
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi, että EKP odotetun korkopäätöksen ja noudatti ”aiemmista kokouksista tuttua pelikirjaa”. Keskuspankki jätti tietoisesti tulevat toimet arvailujen varaan.
Hännikäisen mukaan EKP haluaa selvästi säilyttää politiikkansa liikkumavaran, eikä halua sitoutua tiettyyn ennalta määrättyyn korkopolkuun.
