Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa
Seuraa Somessa

Analyysi: Panostajan tulos oikeni – Grano ja Oscar selkeästi plussalle

Sijoitusyhtiö Panostajan touko-heinäkuun tulosjulkistus yllätti kolmesta syystä. Haastattelimme johtoa.
Panostajan uudistunut johtoryhmä. Vasemmalta kehitysjohtaja Heikki Tukiainen, sijoitusjohtaja Niko Skyttä, toimitusjohtaja Tapio Tommila ja talous- ja rahoitusjohtaja Heikki Korelin. Tukiainen ja Korelin ovat tulleet yhtiöön 2024. Kuva: Panostaja Oyj
Panostajan uudistunut johtoryhmä. Vasemmalta kehitysjohtaja Heikki Tukiainen, sijoitusjohtaja Niko Skyttä, toimitusjohtaja Tapio Tommila ja talous- ja rahoitusjohtaja Heikki Korelin. Tukiainen ja Korelin ovat tulleet yhtiöön 2024. Kuva: Panostaja Oyj

Sijoitusyhtiö Panostaja julkisti kolmannen neljänneksen tuloksensa keskiviikkona 4.9.2024. Kolme selkeää positiivista signaalia olivat kolmen keskeisen sijoituskohteen ja tytäryhtiön kehitys katsauskaudella. Näitä olivat paino- ja markkinointipalveluja tarjoavan Granon tulosparannus, ERP-toimittaja Oscar Softwaren tulosparannus sekä puolijohdeyhtiö CoreHW:n saamat uudet tilaukset suunnittelupalveluissa.

Liikevaihto touko-heinäkuussa laski lievästi Granossa ja CoreHW:ssa mutta nousi selvästi Hyggassa ja Oscar Softwaressa. Kuva: Panostaja, liiketoimintakatsaus 4.9.2024

Johto on tyytyväinen Granon kehitykseen

Grano pystyi pitämään liikevaihtonsa lähes ennallaan 24,7 miljoonassa eurossa. Liikevoitto parantui vuoden takaisesta huomattavasti 0,2 miljoonasta 0,8 miljoonaan euroon. Samaan aikaan korolliset nettovelat ovat supistuneet.

Kuten kirjoitimme kesäkuussa, Granon maaliskuussa päättyneet muutosneuvottelut eivät liittyneet suhdannetilanteeseen vaan pidempiaikaiseen kannattavuuden parantamishankkeeseen, joka eteni vuodenvaihteessa toteutusvaiheeseen.

Nyt yhtiö toteaa Granon rakennemuutoksesta:

”Henkilöstövähennysten taloudellinen vaikutus vuodelle 2024 tulee painottumaan neljännelle vuosineljännekselle. Grano tähtää rakenne- ja organisaatiomuutoksilla noin 4,5 milj. euron vuosittaisiin pysyviin kustannussäästöihin. Muutosten taloudellinen vaikutus kuluvalle tilikaudelle arvioidaan olevan noin 1,5 miljoona euroa.”

Koska Grano pystyi jo parantamaan tulostaan ja taloudelliset vaikutukset alkavat näkyä Q3:sta selkeämmin Q4:lla (elo-lokakuu), sen vastainen kannattavuuskehitys voidaan arvioida vähintään tyydyttäväksi.

Toimitusjohtaja Tapio Tommila on tyytyväinen Granon myynnin kehitykseen sitä taustaa vasten, että kotimaan taloustilanne on ollut vaisu. Hän pitää myynnillistä onnistumista tärkeänä myös jatkossa, mutta odottaa myös Suomen taloudelta vetoapua kysyntään tulevaisuudessa.

Granon kvartaaleista kausiluonteisesti vahvimpia ovat Q4 (elo-lokakuu) ja Q2 (helmi-huhtikuu). Päättyneellä neljänneksellä Granon liikevaihto kehittyi parhaiten kielipalveluissa ja pakkausliiketoiminnassa.

Talousjohtaja Heikki Korelin vahvistaa, että Granon osalta odotetaan kulutehokkuuden näkyvän myös jatkossa. Sama pätee Oscar Softwareen, joka myös paransi tulostaan selvästi. Tulosparannukset ovat seurausta pidempään jatkuneesta kehitystyöstä, jota on tehty muun muassa viime talven aikana.

Selkeät tulosparannukset eri segmenteissä avittivat konsernin liikevoiton kolmannella neljänneksellä 1,3 miljoonaa euroa vuoden takaista ylemmäs 0,8 miljoonaan euroon. Kuva: Panostaja, liiketoimintakatsaus 4.9.2024

Panostaja-konsernin raportoitu tulos kolmannella neljänneksellä verojen jälkeen jäi nollaan oltuaan vertailukaudella -1,1 miljoonaa euroa.

Oscar paransi kannattavuuttaan selvästi

Kun Granolla markkinatilanne säilyi melko haastavana, Oscar Softwaren kysyntäympäristö on ollut asteen verran parempi. Yhtiö pystyi toteuttamaan laajennuksia ja jatkokehitysprojekteja olemassa oleville asiakkaille.

Jatkuvalaskutteinen (ARR) ohjelmistomyynti kasvoi mutta uusasiakasmyynti oli vähäistä.

”Kannattavuutta on pyritty vahvistamaan jo vuoden verran tai pidemmän aikaa ja markkinassa on ollut vähän hiljaista. Oscarissa on tehty toimia, joilla omaa toimintaa on kehitetty ja kustannuksia on saatu pienennettyä”, Tommila summaa.

Kulukuorma on laskenut vuoden takaisesta ja myyntiä on saatu ylöspäin, mikä paransi yhtiön kvartaalikannattavuuden selvästi paremmaksi kuin mitä se on ollut viime tilikausilla. Liikevoittomarginaali oli tuoreella neljänneksellä 20,7 prosenttia ja käyttökate jopa 29,4 prosenttia. Mainitut luvut keskimäärin tilikausilla 2021-2023 ovat olleet -1,9 ja 11,1 prosenttia.

Johto näkee paremman kehityksen taustalla jatkuvalaskutteisen liikevaihdon kasvattamisen läpi vuoden. Lisäksi nykyasiakkaissa oli järkevästi töitä kesällä, jolloin tehottomuuksia ei syntynyt.

CoreHW sai hyvän työkuorman

Heikki Korelin avaa puolijohdeyhtiö CoreHW:n suunnittelupalveluiden tilauksia:

”Muutamilta uusilta asiakkailta ja myös vanhoilta on tullut tilauksia, joista suurin liippaa autoteollisuutta, eli asiakkaamme palvelee autoteollisuutta.”

”Isoin pihvi on se, että nyt on lopputilikauteen ja ensi tilikauden alkuun tilauskanta vahva, joka Q2:lla oli meillä heikko. Fokus oli selkeästi suunnittelupalveluiden tilausten loppuunsaattaminen ja siinä onnistuttiin. Projektialoituksia saatiin hyvin tehtyä kesä-heinäkuun aikana ja nyt jatketaan tuotantoa.”

Kolmannen neljänneksen liikevaihdossa ei ollut vielä merkittävää painoa uusilla tilauksilla.

Pidemmälle katsottuna johto näkee yhtiön laajan osaamisen tukevan kysyntää jatkossakin. Asiakkaiden päätöksentekoprosessit ovat monesti pitkiä. Yhtiön osaamisalueita ovat muun muassa mikropiirien, tutkateknologian ja RF -suunnittelu. CoreHW:lla on laaja immateriaalioikeuksien (IP) portfolio.

Vaikka yhtiön isoin ja tärkein liiketoiminta on toistaiseksi palvelut, se on satsannut paljon oman tuoteperheen kehittämiseen ja kaupallistamiseen muun muassa neljän miljoonan euron rahoituksella emoyhtiö Panostajalta ja Business Finlandilta keväällä 2023.

CoreHW:n suunnittelu- ja tuoteratkaisut palvelevat useita toimialoja. Keskeisiä asiakkaita ovat kansainväliset puolijohdeyhtiöt. Yhtiö työllistää noin 75 henkilöä, joista valtaosa on teknologiaosaajia. Kuva: Corehw.com

Tuoteperhe liittyy RTLS-sisätilapaikannukseen (Real-time locating system). Liiketoimintakatsauksessa Tommila toteaa:

”Tuoteliiketoiminnassa odotamme ensimmäisiä merkittäviä tilauksia tilikauden lopulla, merkittävien toimitusten kuitenkin ajoittuessa tilikaudelle 2025. Ensimmäisten merkittävien tilausten ennakoimme olevan terveydenhuollon sektorilta Yhdysvalloista, toimijoilta, joilla on jo olemassa olevaa sisätilapaikannukseen soveltuvaa infrastruktuuria.”

Haastattelussamme johto muistutti, että tuote on ensi vaiheessa suunnattu mainitulle sektorille mutta ei ainoastaan sinne. USA:n terveydenhuollossa on jo pilottikäytössä yhtiön ratkaisuja, joita laajennettiin kolmannella neljänneksellä.

Kirjoitimme kesäkuun analyysissa CoreHW:n RTLS-tuotteesta ja Saksan lanseerauksesta yhteistyökumppani Unikien kanssa keväällä. Päättyneellä neljänneksellä CoreHW teki kumppaniyrityksen kautta vastaavantyyppisen RTLS-lanseerauksen Japanin markkinoille.

Hyggan liikevaihto puolittuu

Hammasklinikka- ja terveydenhuollon ohjelmistoyhtiö Hyggan liikevaihto tulee valtaosin Helsingin hammasklinikalta. Siitä osa on yksityisklinikkatoimintaa ja osa on ollut Helsingin kaupungille tarjottavia ostopalveluita 3+1 vuoden ajan. Tämä sopimus päättyy lokakuun lopussa.

Panostajan johdon mukaan Helsingin kaupunki järjestelee jatkossa eri tavalla palvelutuotantoaan. Ostopalvelut ovat tuoneet jopa noin puolet Hyggan liikevaihdosta, mutta siinä kate on hieman matalampi kuin yksityisklinikalla. Osa henkilöstö- ja resurssitarpeesta vähenee liikevaihdon laskiessa.

”Yhtiöllä on suunnitelmat ja toimenpiteet, millä vajaata kapasiteettia täytetään ja päästään takaisin ihan hyvään kannattavuuteen. Tietty ylimenovaihe on alkuvuonna”, Tommila valottaa Hyggan tilannetta.

Ohjelmistoliiketoimintaa hidastavat hyvinvointialueiden säästöpaineet, vaikka Hyggan ratkaisujen tarkoitus olisi osaltaan tehostaa toimintaa. Tommilan mukaan Ruotsissa kasvunäkymät ovat Suomea paremmat, mutta sielläkin on pitkät myyntisyklit, kun yhtiö käy keskusteluja isojen läänien kanssa.

”Tärkeää on ollut, että klinikka on hyvää liiketoimintaa”, hän summaa. Henkilöstön saatavuus alalla on parantunut ja yhtiö on onnistunut hallitsemaan tilanteen.

Panostajan markkina-arvo on 24 miljoonaa euroa

Panostajan osakekurssi reagoi tuoreeseen tulosjulkistukseen huomattavan positiivisesti. Osakekurssi on ollut viime viikkoina kymmenen vuoden pohjalukemissa 0,35-0,38 euron tasolla. Samalla tasolla se kävi myös maaliskuussa. Toki kymmenen vuoden aikana yhtiö on maksanut osinkoja ja pääoman palautuksia yhteensä 0,44 euroa osakkeelta.

Panostajan ja OMX Helsinki -indeksin kurssikehitys kahden vuoden ajalta 6.9.2022-6.9.2024. Mikäli aikavälin osinko huomioidaan täysimääräisesti (yht. 0,03 e), Panostajan tuotto on -23,4 prosenttia. Lähde: Koyfin

Osakekurssi nousi tulosjulkistusta edeltävän päivän 0,373 eurosta perjantaihin 6.9. mennessä 0,445 euroon eli 19 prosenttia. Samalla se tarkoittaa, että kymmenen vuoden kokonaistuotto on kääntynyt selvästi positiiviseksi ollen noin 11 prosenttia. Se on kuitenkin reaalisesti negatiivinen eli epätyydyttävä.

Tätäkin taustaa vasten on tärkeää, että yhtiö on tehnyt toimenpiteitä tytäryhtiöidensä kannattavuuden parantamiseksi.

Nykyinen markkina-arvo 0,445 euron kurssilla ja osakemäärällä 53,3 miljoonaa kappaletta on 23,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiön nettokassa lainasaamisineen oli heinäkuussa 15,6 miljoonaa euroa, joten tytäryhtiöiden arvoksi (Panostajan osuus) jäisi yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa. Tässä ei ole otettu huomioon emoyhtiön kuluja ja niiden vaikutusta arvoon

Korolliset nettovelat segmenteissä ovat supistuneet Granolla ja Oscar Softwarella. Tytäryhtiöiden korolliset nettovelat yhteensä ovat supistuneet vuodessa 62,7 miljoonasta 55,5 miljoonaan euroon.


Panostajan arvostus vaikuttaa yhä melko matalalta ottaen huomioon, että Granossa ja Oscar Softwaressa on nähty kannattavuuskäänne ja CoreHW:n kasvunäkymät ovat selkiytyneet. Olennaista on katsoa, säilyykö kannattavuus paremmalla tasolla myös jatkossa. Ainakin Granossa näyttäisi siltä.

Johdon mukaan yritysostoputkessa painotus on kokonaan uusissa sijoituskohteissa, ei niinkään täydennysostoissa. Yrityskauppamarkkinassa aktiviteetti on toistaiseksi maltillinen. Kohteita ei ole paljon tarjolla, mikä heijastuu kilpailuun ja arvostustasoihin.

Tavoitteena on toimitusjohtajan mukaan tehdä vähintään yksi yritysosto kuluvan tilikauden aikana ja yhtiö on aktiivinen sijoituskohteiden kartoittamisessa ja arvioinnissa. Strategian mukaan yritysostoissa keskitytään palvelu- ja ohjelmistoaloihin.

Helmikuussa Panostajaan tullut talous- ja rahoitusjohtaja Heikki Korelin arvioi puolen vuoden jälkeen kokemuksiaan ja kohdeyhtiöiden kehitystä lyhyellä aikavälillä:

”Olen ollut tyytyväinen, miten asioita on laitettu käytäntöön ja miten niitä on seurattu. Paljon on töitä tehtävänä.”

Hän näkee oman työnsä kannalta tärkeinä askeleina CoreHW:ssä tilauskannan kasvattamisen, Hyggassa klinikkaliiketoiminnan tehostamisen sekä Granon muutosneuvottelut ja tehostamistoimet.

Toimitusjohtaja Tapio Tommila katsoo positiivisella mielellä syksyä eteenpäin. Hän on tyytyväinen tiimin uudistumiseen, koska avainhenkilöillä on vahvaa substanssiosaamista liiketoiminnan kehittämisestä ja talousjohtamisesta sekä vahvempaa kohdetoimialojen osaamista.

Johdon videopresentaatio liiketoiminnasta touko-heinäkuussa 2024, kesto n. 13 min. Lähde: Panostaja Oyj

Kirjoittaja omistaa Panostajan osakkeita.


IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
Nokia Fiber networks

Nokia pitkäaikaiseen yhteistyöhön telejätin kanssa

Seuraava artikkeli
Elias Erämaja pääekonomisti Suomen Ekonomit

Ekonomisti: Budjettiriihen veroratkaisut kylmää kyytiä palkansaajille