Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on nähty nopeita käänteitä viime viikkojen aikana.
Tietyt Yhdysvaltain osakemarkkinoiden sektorit, erityisesti teknologia, ovat olleet viimeaikoina myyntipaineen alla. Teknologiasektorin markkina-arvo on laskenut kuukaudessa peräti 10,6 prosenttia.
Rotaatio osakemarkkinoilla on ollut kohti matalan markkinabeetan eli markkinariskin sektoreita. Sijoittajat ovat suosineet defensiivisiä sijoituskohteita, jotka tuottavat tyypillisesti muita enemmän taantumassa. Niitä ovat yhdyskuntahyödykkeet, terveydenhoito ja päivittäistavarat.
Kyseiset kolme sektoria ovat viimeisen kuukauden aikana neljän eniten tuottaneen sektorin joukossa. Global Industry Classification Standard -luokituksen mukaan Yhdysvaltain osakemarkkinoiden sektoreita on yhteensä 11.
Yhdyskuntahyödykealan osakkeiden tuotto oli kyseisellä kuukauden aikavälillä noin 9,1 prosenttia, päivittäistavara-alan yhtiöiden noin 3,5 prosenttia ja terveydenhoitoalan toimijoiden noin 4,5 prosenttia. Hieman yllättäen parhaiten tuottanut sektori on ollut kiinteistö. Sen tuotto oli noin 9,6 prosenttia kuukaudessa. Markkina arvioi, että kiinteistöalan osakkeet hyötyvät markkinakorkojen laskusta enemmän kuin alan yhtiöille on haittaa taantumariskin kasvusta.
Yhdysvaltain valtionlainojen tuottotaso on alentunut lähes kaikissa maturiteeteissa, mutta erityisen voimakasta se on ollut yhden vuoden maturiteetista 10 vuoteen saakka. Esimerkiksi kahden vuoden valtionlainan tuotto oli 2. elokuuta enää 3,89 prosenttia ja vielä heinäkuun 3. päivä se oli 4,73 prosenttia. 10-vuotisen valtionlainan tuotto laski samalla aikavälillä 4,35 prosentista 3,79 prosenttiin.
Viime viikkoina julkaistut makrotalouden luvut indikoivat heikentyvää työmarkkinaa sekä teollisuuden ja palvelusektorin aktiviteetin laskua. Taantumariskin kasvun vuoksi sekä inflaatio-odotukset että reaalikorot ovat madaltuneet.
Valtionlainamarkkinoilla hinnoiteltava 10 vuoden inflaatio-odotus, ”10-Year Breakeven Inflation Rate”, oli 2. elokuuta enää 2,04 prosenttia, kun se 19. heinäkuuta oli 2,32 prosenttia. Viiden vuoden inflaatio-odotus on painunut ensimmäistä kertaa alle kahden prosentin sitten vuoden 2020.
Käytännössä markkina siis arvioi, että inflaatio-ongelma on selätetty, koska keskipitkän aikavälin inflaatio-odotus on hidastunut kutakuinkin keskuspankin tavoitetasolle. Myös reaalikorot ovat laskeneet talouskasvuhuolien vuoksi.
Yhdysvaltain inflaatiosuojatun 10 vuoden valtionlainan tuotto oli 2. elokuuta enää 1,75 prosenttia. Se tuotti vielä 3. heinäkuuta 2,09 prosenttia. Inflaatio-ongelma vaihtui siis taantumahuoliin.
Teknologiasektorin korjausliike ei ollut yllätys
Taantumariskin kasvu on vaikuttanut sijoittajien riskinottohalukkuuteen. Sentimentti on heikentynyt nopeasti. Se on näkynyt erityisesti korkeasti arvostetuissa yksittäisissä osakkeissa. Esimerkiksi Nvidian markkina-arvon päivämuutokset ovat olleet korkeimmillaan satoja miljardeja dollareita viime viikkoina.
Yhdysvaltain osakemarkkinan tuottojen volatiliteetti on kasvanut laskupäivien mukana. S&P 500 -indeksin seuraavan 30 päivän volatiliteettia hinnoittelevan VIX-indeksin päivän päätöslukema 2. elokuuta oli 23,39.
Teknologiasektorin osakkeiden korjausliike ei ole yllätys. Osakkeet on hinnoiteltu korkeilla kertoimilla suhteessa historiaan. Teknologiasektorin tulostuotto on seuraavan 12 kuukauden tulosennusteiden konsensuksella noin 3,6 prosenttia. Se on 1,6 keskihajontaa kalliimpi kuin viimeisen 10 vuoden keskiarvo.
Arvostustaso on suhteellisesti korkea myös yhtiöiden vapaan kassavirran tuoton osalta. Se on 2,6 prosenttia, joka 1,2 keskihajontaa haastavampi kuin 10 vuoden keskiarvo.
EV/EBITDA-kertoimen perusteella teknologiasektori on vielä edellä mainittujakin mittareita korkeammin arvostettu. Sektorin EV/EBITDA oli 29x ennen korjausliikkeen alkua ja on sen jälkeen supistunut tasolle 25x. Vastaavia kertoimia on aiemmin nähty vain 1990-luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen teknokuplassa.
Japanin keskuspankin rahapolitiikalla on vaikutusta osakemarkkinoihin
Yhdysvaltain taantumahuolien lisäksi Japanin keskuspankin rahapolitiikalla on saattanut olla vaikutusta osakemarkkinoiden heikkoon kehitykseen viime viikkoina. Japanin keskuspankki on alkanut kiristämään rahapolitiikkaa, koska nousevan auringon maan inflaatio on ollut yli kaksi vuotta korkeampi kuin kahden prosentin tavoite.
Nouseva korkotaso on huono uutinen carry trade -sijoitusstrategialle. Carry trade on sijoitusstrategia, jossa otetaan lainaa matalamman korkotason valuutassa ja sijoitetaan se korkeamman tuoton kohteeseen (valuutat, joukkolainat, osakkeet, vaihtoehtoiset omaisuusluokat). Japani on ollut suosittu strategian rahoituksen lähde, koska korkotaso on ollut pitkään lähellä nollaa.
Jeni on vahvistunut tuntuvasti suhteessa dollariin viimeisen noin kuukauden aikana. Vielä 10. heinäkuuta yksi dollari oli noin 161,69 jeniä, mutta 2. elokuuta päätöskurssi oli enää 146,54 jeniä. Ensisijainen riski on, että jeni jatkaisi vahvistumistaan, mikä pakottaisi sijoittajia sulkemaan carry trade -positioita.
Tappioita voisi siis aiheutua, jos rahoituksen lähteen valuutta vahvistuisi esimerkiksi suhteessa dollariin, minkä vuoksi lainan takaisinmaksukustannukset nousisivat dollareissa mitattuna. Positioiden sulkeminen tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi osakemyyntejä, mikä kasvattaisi osakemarkkinoiden laskun riskiä.
Jenin viimeaikainen vahvistuminen suhteessa dollariin on tarkoittanut, että markkina hinnoittelee aiempaa enemmän Yhdysvaltain ja Japanin välisen korkoeron kaventumista. Käytännössä siis Japanin keskuspankin toimien lisäksi Yhdysvaltain keskuspankin toimilla on iso merkitys. Sen vuoksi valuuttakurssien ennustaminen on vaikeata.
Jos jeni vahvistuisi vielä merkittävästi ja valuuttamarkkinoiden turbulenssi pahenisi, niin se saattaisi johtaa Japanin keskuspankin toimiin tilanteen vakauttamiseksi.
