Syysosingon maksajien uusia isoja nimiä ovat Elisa ja Orion. Viime vuonna joukkoon liittyivät Fortum ja UPM.
Kirjoitin Kauppalehden blogiin maaliskuussa 2019 eli 5,5 vuotta sitten:
”Enää ei voida puhua pelkästään kevään osingoista, koska yhä useampi yhtiö maksaa osinkoa kahdesti vuodessa, osa jopa neljästi. Tällöin yhtiökokous antaa hallitukselle valtuuden päättää osingonjaosta, tai yhtiökokous päättää itse osingon jakamisesta useassa erässä.
Useasti osinkoa maksavia pörssiyhtiöitä on Helsingin pörssissä jo noin 20, uusina muun muassa Nokia, Metso, Kesko ja Olvi.”
Katsotaan, mikä tilanne on nyt.
Koko kuva on joka tapauksessa se, että yhtä kertaa useampi osingonjako vuodessa helpottaa sijoittajaa osinkotulojen kertyessä aiempaa tasaisemmin. Parhaimmillaan tämä edesauttaa sijoittajakiinnostuksen säilymistä ja siten yhtiön rahoitusmahdollisuuksien ylläpitoa pitkässä juoksussa.
Toki edellytyksenä osingonjaossa on kannattava, terve liiketoiminta.
Tarkistetaanpa varmuuden vuoksi tämäkin puoli. Oman pääoman tuotto pörssiyhtiöillä on tämän vuoden ennusteilla mediaanilla mitattuna noin 11 prosenttia, eli hyvää tai tyydyttävää tasoa. Luku perustuu Sijoittaja.fi:n Osakevalinta Suomi -työkaluun, jossa on noin 130 yhtiöhavaintoa. Joka kuudennella yhtiöllä tulos näyttää jäävän pakkasen puolelle.
Ennusteissa on otettava huomioon, että ne ovat luonteeltaan usein hieman optimistisempia kuin toteutuvat luvut.
Yli kolmannes osingonjakajista jakaa useasti vuodessa
Verkossa on saatavilla muutamia osinkokalentereita, jotka ovat sijoittajalle hyödyllisiä. Kuten maaliskuun 2024 osinkojutussa kirjoitimme, pörssin osinkokalentereita löytyy hakusanalla ”osinkokalenteri”.
En lähde tässä jutussa nostamaan yhtä osinkokalenteria muiden yläpuolelle, mutta jutun osinkohavainnot perustuvat osaltaan mainittuihin kalentereihin sekä yhtiöiden tiedotteisiin.
Syksyn osinkokauden avaa Olvi, jolla syysosinko irtosi osakkeesta jo 26.8. ja se maksetaan 3.9.2024. Nykykurssiin nähden 0,6 euron osakekohtainen osinko tekee 1,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa vuositasolla mukiinmenevää 3,8 prosentin tuottoa, koska keväällä maksettiin toinen mokoma.
Olvia seuraavat Wärtsilä (irt. 10.9.), Fiskars (13.9.), Sanoma, CapMan, Fondia, Citycon, TietoEVRY, eQ, Kreate, F-Secure, United Bankers, Huhtamäki ja Valmet. Osalla yhtiöistä syysosinkoa ei ole lopullisesti vielä päätetty, esimerkkinä CapMan.
Mainituista kaikki paitsi Citycon ja Sanoma ovat jakamassa osinkoa tai pääoman palautusta kahdesti vuodessa. Sanoma jakaa kolmesti ja Citycon kvartaaleittain. Cityconissa on huomionarvoista, että yhtiö sinnittelee osingonmaksajana, vaikka se järjesti suunnatun 48 miljoonan euron osakeannin keväällä. Tätä voidaan tarkastella osin kriittisesti, koska edestakainen rahaliikenne omistajan ja yhtiön välillä lisää veroja ja kuluja.
Syyskuun osingonmaksajissa puolivuosiosinkotuotto vaihtelee Wärtsilän 0,8 prosentista TietoEVRYn 3,9 prosenttiin.
Edelleen lokakuu jatkuu vilkkaana. Irtoamisjärjestyksessä osinkoa on tulossa Fortumilta (irt. 1.10.), Nesteeltä (1.10.), Orthexilta, Wulffilta, Terveystalolta, Inderesiltä, Keskolta, Orionilta, Puuilolta, Purmolta, Harvialta, Nokialta, Elisalta, Kamuxilta, Metsolta, Constilta, Kemiralta, Nokian Renkailta, Telialta, UPM:ltä ja jälleen Sanomalta.
Näistä Kesko, Purmo, Nokia ja Telia ovat jakamassa osinkoa neljästi vuodessa. Yleensä jaettavat erät ovat suunnilleen tasasuuria.
Irtoamispäivä tarkoittaa päivää, jolloin osinko irtoaa osakkeesta. Sijoittaja, joka omistaa tai on hankkinut osakkeen salkkuunsa irtoamispäivää edeltävän pörssipäivän päätteeksi, on oikeutettu osinkoon.
Lokakuun osingonjakajien eliittiä vuosituotoltaan ovat Fortum (2 x 3,9 %), Consti (3,9 % + 2,9 %), Telia (4 x 1,6 %), Neste (2 x 3,0 %) ja Kesko (4 x 1,4 %). (Constin % korjattu 29.8.)
Marrraskuussa on Relaisin ja NoHo Partnersin vuoro. NoHo jakaa osinkoa kolmesti vuodessa.
Toisin sanoen, tulevien kolmen kuukauden aikana osan vuosiosingostaan jakavia yhtiöitä on Helsingin pörssissä ja First North Finlandissa noin 40 kappaletta eli reilu kolmannes niistä noin 110 yhtiöstä, jotka osinkoa ylipäänsä tänä vuonna maksavat.
Syysosingon jakajien määrä voi tästä hieman kasvaa, sillä jutussa mainittujen yhtiöiden lisäksi hallituksen valtuutuksia on annettu myös muutamissa muissa yhtiöissä, mutta mahdollista osingonjakoajankohtaa ei ole tiedossa. Mainittakoon näistä Aspo, Stora Enso ja Tokmanni.
Nokian Renkaat nousi osinkopaperiksi
Takavuosina varsin korkealle arvostettu Nokian Renkaat on noussut osakekurssin laskun myötä osinkopaperiksi. Yhtiö on kärsinyt viime vuosina Venäjä-riskin realisoitumisesta erityisesti tuotannossa.
Rengasyhtiön uusi tehdas Romaniaan on valmistumassa aikataulussaan ja budjetissaan. Yhtiö ilmoitti heinäkuussa nimittäneensä uudeksi toimitusjohtajakseen italialaisen Paolo Pompein, joka aloittaa tehtävässään 1.1.2025 mennessä. Hänellä on vahva kokemus rengasalalta.
Nokian Renkailla mahdollinen syysosinko on kevättä pienempi ja perustuu yhtiökokouksen hallitukselle antamaan valtuutukseen. Kevätosinko oli 0,35 euroa osakkeelta. Hallitus päättää enintään 0,20 euron syysosingosta kokouksessaan, joka on suunniteltu pidettäväksi 29.10.2024.
Kahtena edeltävänä vuonna osinko on ollut yhteensä 0,55 euroa per osake per vuosi, ja yhtiö odottaa liikevaihdon ja segmenttien liikevoiton kasvavan kuluvana vuonna.
Lisää perinteisiä osinkohelmiä syysosinkoihin
On merkille pantavaa, että moni perinteinen osinkoyhtiö on ryhtynyt jakamaan osinkoa kahdesti tai useammin vuodessa. Viime vuonna Fortum ja UPM siirtyivät tähän uuteen rytmiin, tänä vuonna Elisa ja Orion.
Kesko puolestaan siirtyi kvartaalittaiseen osingonjakoon vuonna 2022.
Juuri kauppa, energia, teleoperaattorit ja lääkeyhtiöt ovat tyypillisesti toimialoja, joissa kassavirtaa kertyy tasaisesti ja siksi tasainen osingonjakokin on luontevaa.
Sijoittajan on hyvä huomata, että tämän jutun osinkohavainnot perustuvat yhtiökokousten päätöksiin tai yhtiökokouksen hallitukselle antamiin valtuuksiin. Lopullinen osingonjako voi joissakin tapauksissa muuttua alun perin suunnitellusta.
Pörssiosinkoa verotetaan yksityissijoittajalta 85-prosenttisesti pääomatulona, olipa kyse sitten osingosta tai niin sanotusta pääoman palautuksesta. Korkeintaan 30 000 euron pääomatuloilla osinkoprosentti on näin ollen 25,5 prosenttia (0,85 x 30 %) ja se on pidätetty osingosta pääsääntöisesti ennen maksua.
Osakesäästötilille osinko kertyy verotta ja tilin tuottoa verotetaan vasta tililtä varoja nostettaessa.
—
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
Hyvin kirjoitettu juttu!
On hyvä että meillä aletaan maksamaan osinkoja useammin vuoden aikana.
Tasainen tulovirta mahdollistaa tilapäisten markkinahäiriöiden hyödyntämisen.
Lisäksi se on yhtiöille hyvä kun firmasta työnnetään omistajien ja verottajan iloksi vähemmän rahaa kerralla.
Toivottavasti osinkoja voidaan maksaa jatkossakin suomalaisista yhtiöistä, ilman että kasvu kärsii.