Tilastokeskuksen mukaan Suomen kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa enää 1,0 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli 1,3 prosenttia. Inflaation hidastuminen kesäkuusta heinäkuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron lievemmästä noususta.
Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen korkojen ja hoitovastikkeiden nousu. Kuluttajahintojen nousua puolestaan hillitsi eniten sähkön, lasten päivähoidon ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,2 prosenttia, mikä johtui muun muassa ulkomaan lentoliikenteen ja EU:n sisäisten valmismatkojen hinnan noususta.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 2,2 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi inflaatiolukemia viestipalvelu X:ssä. Hänen esittämänsä kuvaaja kertoo, että inflaation kehitys on laskevalla trendillä.
S-pankin ekonomisti Janne Ronkanen arvioi, että elokuussa inflaatio saattaa kääntyä jälleen nousuun.
”Heinäkuun lukema jää kuitenkin vuoden pohjalukemaksi, sillä elokuussa vuosi-inflaatio kiihtyy vuodentakaisen tilastokorjauksen vaikutuksen seurauksena ja syyskuussa yleisen arvonlisäveron korotuksen takia”, Ronkanen ennustaa.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 2,6 prosenttia, kun kesäkuussa se oli 2,5 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 0,5 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
