Kulta on ollut tänä vuonna loistava sijoituskohde. Kullan hinnannousuun löytyy syitä maailmantalouden suurista kysymyksistä.
Kullan spot-hinta on noussut yli 2500 dollariin unssilta. Puolessa vuodessa kullan hinta on noussut lähes neljänneksen, yli 23 prosenttia. Viimeisen vuoden aikana kulta on noussut jopa tekoälyhuuman nostattamaa USA:n S&P 500 -indeksiäkin vahvemmin.
Geopoliittiset epävarmuustekijät ja vahvat odotukset Yhdysvaltain keskuspankin koronlaskun toteutumisesta syyskuussa nostattivat jalometallin hintaa jälleen.
Sijoittajat odottavat nyt tietoja Yhdysvaltojen kulutusmenojen hintaindeksin kehityksestä – joka on Fedin suosima inflaatiomittari – saadakseen lisätietoa koronlaskun mahdollisesta suuruudesta.
”Geopoliittiset kysymykset ovat edelleen hallitsevia, siirtyminen pois dollarin käytöstä sekä länsimaisten kultasijoittajien siirtyminen myyntitilasta ostotilaan viime kuussa”, GoldSeek.comin perustaja ja toimitusjohtaja Peter Spina kertoo MarketWatchille kuvaillessaan tekijöitä, joiden hän uskoo ajaneen kultaa ylöspäin.
Spinan mukaan velkojen ja alijäämien kasvu aiheuttaa kasvavia ongelmia.
”Hallitukset käyttävät liikaa rahaa, ja on nähtävissä, miten tämä hoidetaan myöhemmin. Näiden massiivisten velkataakkojen hallitsemiseksi tarvitaan yhä enemmän ja enemmän rahan painamista.”
Keskuspankit kasvattavat kultavarantoja
Bank of American mukaan kulta on nyt ohittanut euron ja noussut maailman suurimmaksi valuuttavarannoksi Yhdysvaltain dollarin jälkeen, ja sen osuus valuuttavarannosta on jo 16 prosenttia.
Bank of American Global Research -tutkimuslaitoksen mukaan kultarahastot saivat juuri suurimmat pääomien lisäykset neljään viikkoon, 1,1 miljardia dollaria. Laajempi suuntaus on kuitenkin ollut 2,5 miljardin dollarin pääomien poistuminen tähän mennessä tänä vuonna, mikä viittaa siihen, että taustalla oleva kullan nousu on peräisin perinteisten rahastovirtojen ulkopuolelta.
Tämä ulkopuolinen tekijä on keskuspankit.
Keskuspankit ovat ostaneet jalometallia ennätyksellisen nopeasti. World Gold Councilin mukaan keskuspankit ovat ostaneet 290 tonnia pelkästään ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on korkeampi määrä kuin aiempi vuoden 2023 ennätys.
Keskuspankit ovat tielle kohti vuoden 2024 ennätyksellisiä kultaostoja, joiden arvioidaan helposti ylittävän 1 000 tonnia.
Kehittyvien markkinoiden keskuspankit hallitsevat edelleen kullanostoja
Kymmenen keskuspankkia ilmoitti kasvaneista kultavarannoista kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja kaikki nämä keskuspankit ovat olleet aktiivisia toisen vuosineljännesten aikana.
Itä- ja Keski-Aasian keskuspankit vastasivat suurimmasta osasta tammi-maaliskuun netto-ostoista. Kiinan keskuspankki jatkoi viimeaikaista vauhtiaan ensimmäisellä neljänneksellä ja ilmoitti lisänneensä kultavarantojaan 27 tonnia neljänneksen aikana.
Kyseessä on 17. peräkkäinen Kiinan keskuspankin kuukausittainen kultavarantojen lisäys. Se nostaa keskuspankin raportoidut kultaomistukset 2 262 tonniin, mikä on 16 prosenttia korkeammalle kuin lokakuun 2022 lopussa, jolloin keskuspankki aloitti uudelleen kuukausittaisten lisäysten raportoinnin.
Tiedot osoittavat, että tämä on Kiinan keskuspankin pisin koskaan raportoima kuukausittaisten lisäysten putki sen kultavarantoihin.
Myös Intian keskuspankki kasvatti kultavarantojaan ensimmäisellä neljänneksellä 19 tonnilla, mikä ylittää viime vuoden vuotuiset 16 tonnin netto-ostot.
Useita syitä Kiinan kultaostoille
Kiinan keskuspankki ostaa aktiivisesti kultaa luultavasti useista strategisista ja taloudellisista syistä.
Ensinnäkin Kiina pyrkii vähentämään riippuvuuttaan Yhdysvaltain dollarista ja muista länsimaisista valuutoista monipuolistamalla valuuttavarantojaan. Kulta on turvallinen ja likvidi omaisuuserä, joka ei ole sidottu yhteen valuuttaan tai poliittiseen riskiin, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon Kiinalle.
Toiseksi maailmantalouden epävarmuus ja erityisesti jännitteet Yhdysvaltojen kanssa ovat saaneet Kiinan etsimään turvasatamia varannoilleen.
Kulta säilyttää arvonsa myös kriisitilanteissa ja tarjoaa suojan mahdollisia taloudellisia pakotteita vastaan.
Kiina pyrkii kultaostoillaan myös vahvistamaan juanin asemaa kansainvälisessä kaupassa ja rahoituksessa. Suurempi kultavaranto voi parantaa luottamusta juaniin valuuttana, joka on tuettu konkreettisella ja arvokkaalla omaisuuserällä.
Kultaa pidetään myös hyvänä suojana inflaatiota vastaan, ja Kiina voi nähdä kullan arvon vakauden tärkeänä keinona suojautua mahdolliselta maailmanlaajuiselta inflaatiolta.
Lisäksi kultaa voidaan pitää osana pitkän aikavälin sijoitusstrategiaa, jolla Kiina pyrkii vahvistamaan taloudellista vakauttaan ja suojaamaan varantojaan markkinavaihteluilta.
