Kestävä kilpailuetu ei ole etu vain yritykselle – se saattaa olla etu myös sijoittajalle.
Warren Buffett ja hänen edesmennyt yhtiökumppaninsa Charlie Munger ovat tulleet tunnetuksi siitä, että he etsivät sijoituskohteikseen osakkeita, joilla on kestävä kilpailuetu. Tämäntyyppisestä kilpailuedusta Buffett käyttää englannin kielen termiä ”moat” eli vallihauta.
Buffettin popularisoima termi kuvaa keskiaikaista linnaa ympäröivää vedellä täytettyä kaivantoa, joka suojaa sitä hyökkääjiltä. Vahvan vallihaudan ansiosta yritys voi säilyttää kilpailuetunsa, mikä turvaa sen taloudellisen aseman ja tuottaa tuottoa sijoittajille.
Vallihauta on usein etu, jota on vaikea jäljitellä tai toistaa. Yritykset pyrkivät saavuttamaan vallihaudan, jotta ne voisivat siten tehokkaasti estää muiden yritysten tuoman kilpailun. Menestys houkuttelee alalle uusia kilpailijoita, ja ilman vallihautaa voi kilpailu päästä merkittävästi syömään niin yrityksen katetta kuin kasvuakin.
Sijoittamisessa vallihaudalla tarkoitetaan sellaista pörssiyhtiön kilpailuetua, joka suojaa sitä kilpailijoilta ja auttaa sitä säilyttämään pitkän aikavälin kannattavuuden ja markkinaosuuden.
Jattipankki Goldman Sachs tutki yrityksiä, joilla on pysyviä kilpailuetuja. Näiden yritysten tunnusmerkkejä olivat pankin tutkimuksessa korkea sijoitetun pääoman tuotto ja jatkuva tuloskasvu. Tutkimus paljasti, että vahvan vallihaudan yritykset tuottavat yleensä paremmin kuin kilpailijansa.
Näillä yrityksillä on yleensä vähemmän tulosvaihtelua ja niiden pitkän aikavälin osakekehitys on parempi.
Joseph D. Piotroski ja Burton L. Kay tutkivat artikkelissaan Do Economic Moats Matter Matter? kestävän kilpailuedun yritysten tuottoja. Heidän tutkimuksensa osoitti, että kestävän kilpailuedun yrityksillä oli huomattavasti parempi osakekurssikehitys verrattuna yrityksiin, joilla ei ollut tällaisia etuja. Nämä yritykset tarjosivat korkeampia riskikorjattuja tuottoja.
Joel Greenblatt puolestaan on keskittynyt tutkimuksessaan ja sijoitusstrategiassaan yrityksiin, joilla on korkea pääoman tuotto ja tulostuotto. Hänen tutkimuksensa osoittivat, että korkean pääoman tuoton yritykset tuottavat yleensä paremmin kuin markkinat. Korkea pääoman tuotto on yksi kilpailukyvyn mittari.
Greenplattin ”Magic Formula” -sijoitusmenetelmänsä kohdistuu yrityksiin, joilla on korkea pääoman tuotto ja alhainen arvostustaso.
Syitä vallihautaan
Yritys voi saavuttaa vallihaudan monella eri tavalla.
Yksi tapa on hankkia tuotteelle tai palvelulle tunnettu vahva brändi, jonka ansiosta yritys voi periä korkeampia hintoja ja säilyttää asiakkaansa. Ehkä tunnetuin esimerkki brändinsä avulla vallihaudan hankkineesta yrityksestä on amerikkalainen Coca-Cola – joka on muuten yksi Buffettin sijoitusyhtiön pitkäaikaisimmista sijoituksista.
Vallihauta voi syntyä myös kustannuseduista.
Tällöin yrityksellä on jostain syystä kyky tuottaa tavaroita tai palveluja kilpailijoita edullisemmin, usein mittakaavaetujen tai tehokkaiden prosessien ansiosta. Esimerkiksi Walmart pystyy suurten volyymiensa vuoksi neuvottelemaan toimittajiltaan kilpailukykyiset ostohinnat, minkä ansiosta se pystyy tarjoamaan asiakkailleen halpoja tuotteita. Tämän vuoksi kilpailijoiden on vaikea haastaa Walmartia.
Myös niin sanottu verkostovaikutus voi synnyttää vallihaudan. Tällöin tuotteen tai palvelun arvo kasvaa, kun useammat ihmiset käyttävät sitä, mikä luo esteen kilpailijoiden markkinoille pääsylle. Esimerkkejä ovat sosiaalisen median alustat ja maksuvälineverkot. Meta on luonut Facebook-palveluunsa tällaisen vallihaudan. Facebook on käyttäjilleen arvokas palvelu, koska sillä on hyvin paljon muita käyttäjiä.
Vallihauta voi syntyä myös vaihtoehtoiskustannuksista. Alalle tulon esteenä saattavat olla korkeat kustannukset tai hankaluudet, joita asiakkaille aiheutuu kilpailijan tuotteeseen tai palveluun siirtymisestä, mikä johtaa asiakkaiden pysymiseen.
Myös aineettomat hyödykkeet, kuten patentit, tavaramerkit, suojattu teknologia tai viranomaishyväksynnät, voivat luoda vallihaudan. Ne suojaavat yrityksen tuotteita tai palveluja suoralta kilpailulta. Esimerkiksi lääkeyritykset saattavat ansaita suurta liikevaihtoa patentoitujen lääkkeiden ansiosta, kun ne ovat käyttäneet ensin miljardeja euroja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Esimerkkejä vallihautayrityksistä
Osakemarkkinoilta löytyy lukuisia tunnettuja suuryhtiöitä, joilla on tunnistettu kestävä kilpailuetu eli vallihauta.
Apple: Brändi ja ekosysteemi
Applen vahva brändiuskollisuus, innovatiiviset tuotteet sekä laitteiden ja palvelujen integroitu ekosysteemi aiheuttavat asiakkaille merkittäviä vaihtokustannuksia.
Microsoft: Verkostovaikutus ja vaihtokustannukset
Microsoftin hallitseva asema yritysohjelmistoissa (Windows, Office Suite) ja duopolinen kilpailuasema pilvipalveluissa (Azure) vaikeuttaa yritysten siirtymistä muihin palveluntarjoajiin.
Alphabet: Verkostovaikutus ja aineettomat hyödykkeet
Googlen hakukone- ja mainosliiketoiminta hyötyvät verkostovaikutuksista, sillä useammat käyttäjät johtavat parempiin tietoihin ja useampiin mainostajiin. Sen omat algoritmit ja teknologia vahvistavat sen asemaa entisestään.
Visa: Verkostovaikutus
Visan maailmanlaajuisesta maksuliikenneverkosta tulee arvokkaampi, kun yhä useammat kuluttajat ja kauppiaat käyttävät sitä. Se luo itseään vahvistavan kierteen, jota uusien tulokkaiden on vaikea rikkoa.
Coca-Cola: brändi- ja kustannusetu
Coca-Colan ikonisen tuotemerkin ja laajan jakeluverkoston ansiosta se pystyy hallitsemaan juomamarkkinoita ja säilyttämään hinnoitteluvoimansa.
Johnson & Johnson: Aineettomat hyödykkeet ja mittakaavaedut
J&J:n laaja valikoima patentoituja lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita sekä sen maailmanlaajuinen laajuus tarjoavat vahvan kilpailuedun.
Amazon.com: Verkostovaikutus, kustannusetu ja siirtymiskustannukset
Amazonin hallitseva verkkokauppa-alusta hyötyy laajasta käyttäjäkunnasta, tehokkaasta logistiikkaverkostosta ja Prime-palvelun kaltaisista palveluista, jotka lisäävät asiakkaiden pysyvyyttä.
Vallihautayritys sijoituskohteena
Yritystä, jolla on vahva vallihauta, pidetään yleensä turvallisempana pitkän aikavälin sijoituskohteena, koska se pystyy paremmin kestämään kilpailupaineita ja talouden laskusuhdanteita.
Sijoittaminen vahvan vallihaudan yrityksiin on usein yhdistetty parempaan tuottoon verrattuna laajempiin markkinaindekseihin. Useat tutkimukset ja analyysit ovat osoittaneet, että kestävän kilpailuedun yritykset tuottavat yleensä paremmin pitkällä aikavälillä.
Miksi korkea vallihauta sitten yrityksistä menestyneempiä ja paremmin tuottavia sijoituskohteita?
Ensinnäkin vallihautayritykset ovat vakaita ja ennustettavia, mikä tekee niistä joustavampia markkinoiden laskusuhdanteiden aikana. Toiseksi näillä yrityksillä on usein paremmat pitkän aikavälin kasvunäkymät kilpailuetujensa ansiosta, minkä ansiosta ne voivat kerryttää kassavirtaa suuremmalla nopeudella ajan mittaan.
Sijoittajat ovat usein valmiita maksamaan preemiota vallihautayhtiöiden vakaudesta ja kasvunäkymistä, mikä voi johtaa korkeampiin arvostuskertoimiin ja näin ollen parempaan tulokseen.
Toisaalta vaikka vallihautayhtiöt tuottavat yleensä hyvin, niiden osakkeet voivat olla yliarvostettuja, mikä voi johtaa alhaisempiin tuleviin tuottoihin. Lisäksi tietyissä markkinasykleissä, erityisesti teknologian kaltaisten voimakkaasti kasvavien alojen vetäminä, voivat pysyvää kilpailuetua vasta rakentavat yritykset joskus tuottaa paremmin kuin muut yritykset.
Vallihautayrityksiä seuraava indeksi
Sijoitustutkimuslaitos Morningstar on luonut vallihautayrityksiä seuraavan indeksin nimeltään Morningstar Wide Moat Focus Index. Indeksi seuraa yrityksiä, joilla on vahvoja kilpailuetuja, ja se on historiallisesti tuottanut paremmin kuin laajemmat markkinaindeksit, kuten S&P 500.
Esimerkiksi Wide Moat Focus -indeksi on perustamisestaan vuonna 2002 lähtien viime vuosina tuottanut jatkuvasti korkeampaa vuotuista tuottoa kuin S&P 500 -indeksi. Morningstar Wide Moat Focus -indeksin vuotuinen tuotto viimeisen 10 vuoden aikana on ollut keskimäärin 15 prosenttia, kun S&P 500:n tuotto on samalla ajanjaksolla ollut 13 prosenttia.
Morningstarin indeksiä hyödyntävä pörssinoteerattu indeksirahasto VanEck Morningstar US Wide Moat UCITS ETF sisältää kymmeniä korkean vallihaudan yrityksiä. Sen 10 suurinta sijoitusta heinäkuussa 2024 olivat nämä yritykset.
Adobe
International Flavors & Fragrances
Altria Group
Campbell Soup
Pfizer
Autodesk
Rtx Corp
Gilead Sciences
Kenvue
Marketaxess Holdings
Noita kustannustehokkaita ETF:ä on mm. Warren Buffet suositellut piensijoittajille ja ihan ymmärrettävistä syistä.
Eläkejärjestelynä maailman suurimpiin vallihautayhtiöihin sijoittava ETF tuntuu hyvältä ratkaisulta, jos sijoitettavat summat ovat melko pieniä, eikä halua/kykyä tutkia yhtiöitä ole.
Työeläkkeen lisäksi, joka on siis euromääräinen voi pienentää valuuttariskiä sijoittamalla euroalueen ulkopuolelle.
Tosin eläkeyhtiöiden sijoitukset ovat käsittääkseni kasvavassa määrin suuntautuneet sinne missä on talouskasvua.
Kansainvälisten pääomaliikkeiden aikana kannattaisi nähdä sijoitustoiminta hieman samalla tavalla kuin vientiyhtiöt ovat perinteisesti nähneet maailman, eli tuottoja ollaan valmiita hakemaan ennakkoluulottomasti mistä vaan (kauppasaartomaat ovat poikkeus).
Hyvä juttu jälleen kerran, jossa oli paljon hyödyllistä tietoa osakepoimijoille myös.
Ja vaikka olisi aikaa/kykyä tutkia näitä isompia yrityksiä sitä samaa tekee moni,moni muu,eli pystyykö olemaan parempi kuin vastassa oleva markkina.Kuten proffani jopa sanoi ”you cannot beat The market”
Olen samaa mieltä, että markkinoita on melko turhaa yrittää voittaa.
Oikeastaan osakepoiminnan voi nähdä myös niin, että sillä voi karsia omasta salkusta heikoimmat yritykset pois, eli tavallaan rakennetaan ”oma ETF.”
ETF kun on valmis paketti, joten siihen on pahimmassa tapauksessa ”lätkäisty” kaikkia jonkin alan firmoja, joista heikoimmat leikkaavat tuottoja tehokkaasti.
Aivan varmasti edellä kuvattu ”sijoitusstrategia” ei tuo maksimituottoja, mutta kohtuullisen hyvä tuotto sillä tulee, ainakin jos kärsivällisyyttä riittää.