Markkinakommentit

Miltä näyttävät osakeindeksien arvostuskertoimet eri markkinoilla?

Arvostuskertoimien valossa USA:n osakemarkkinat näyttävät hyvin erilaisilta kuin Euroopan ja Suomen osakemarkkinat.

Älysiruvalmistaja Nvidia on varmasti tämän hetken seuratuin pörssiyhtiö maailmalla ja kenties myös Suomessa. Yhtiön osake on tekoälybuumin siivittämänä noussut vuodessa 193 prosenttia.

Nvidia ei ole tietenkään ainoa tekoälytrendistä hyötynyt yhtiö. OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen huomauttaa viestipalvelu X:ssä, että Super Micro Computer on kiitänyt alkuvuonna Nvidiaa enemmän.

”Indeksin nousukärjestä löytyy teknologiayhtiöitä, mutta myös energia- ja lääkesektorit ovat edustettuina”, Hännikäinen toteaa.

Kokonaisuutena alkuvuonna osakemarkkinat ovat olleet rapakon toisella puolella vanhaa manteretta virkeämmässä vedossa.

”Globaalien osakemarkkinoiden alkuvuosi oli kokonaisuutena kaksijakoinen: jenkkien pääindeksit puskivat vahvasti plussalle uusille ATH-tasoille. Eurooppa eteni loivemmalla nousun kulmakertoimella, mutta rikkoi ennätyksiä”, Hännikäinen toteaa.

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuun voittajaosakkeet löytyivät jenkkien teknologia-, laatu- ja kasvuyhtiöistä, Hännikäinen toteaa.

”Eniten pataan tuli jenkkeihin listatuista tappiollisista teknologiayhtiöistä, joten kaikkein riskipitoisimmat kohteet eivät päässeet nousuun kiinni…”

Jenkkiosakkeiden arvostuskertoimet eri tyystin tasolla

Hännikäisen X:ssä jakama eri osakemarkkinoiden arvostuskertoimien vertailu paljastaa mielenkiintoisia yksityiskohtia.

USA:n S&P 500 -indeksin tulevien 12 kuukauden tulosennusteilla lasketun P/E-kertoimen suunta on ollut nouseva, ja se on kohonnut jo historiallisestikin poikkeuksellisen korkealle yli 21x tasolle.

USA:n ulkopuolella muilla markkinoilla tilanne näyttää erilaiselta. Euroopassa, Suomessa ja muualla USA:n ulkopuolella P/E-kertoimet ovat alle 15x. Suomessa ja Euroopassa liikutaan suurin piirtein tasolla 13x, mikä on alhainen lukema aiempiin vuosiin verrattuna.

”Kun katsoo jenkkien ulkopuolisia osakemarkkinoita, niin PE-kertoimia ei voi haukkua kalliiksi (mm. Stoxx Europe 600 vain 12,8). Arvostustasot eivät siis ole jatkossakaan este nousulle…”, Hännikäinen toteaa.

Pelkkä P/E-kertoimien tarkastelu näyttäisi siis osoittavan, että USA:n osakemarkkinat ovat kalliit – ne ovat sitä suhteessa historiallisiin lukemiinsa ja ne ovat sitä verrattuna muihin markkinoihin.

Hännikäinen varoo kuitenkaan vetämästä kuitenkaan liian suoraviivaisia johtopäätöksiä USA:n osakemarkkinoiden kalleudesta. USA:n osakemarkkinoilla toimialarakenne on erilainen kuin Euroopassa ja Suomessa.

”Mutta onko jenkkimarkkina todella kallis? Siis kannattaako jenkkien indeksejä verrata suoraan vaikkapa Eurooppaan tai Suomeen ja tehdä päätelmiä markkinoiden ”kalleudesta”? Ei kannata, sillä jenkeistä löytyy nopeasti kasvavia ja kannattavuutensa osoittaneita teknologiayhtiöitä, kun Eurooppa on pullollaan energia-, auto- ja pankkiyhtiöitä. Osakemarkkinoilla on siis aivan eri kasvuprofiilit…”

Alasektoreiden välillä erot pienempiä

Yhdysvaltojen ja Euroopan osakemarkkinoiden osakkeiden hinnoittelusta on mahdollista saada parempi kokonaiskuva, kun vertaillaan näiden markkinoiden arvostuskertoimia sektoreittain.

Hännikäisen mukaan alasektoreiden arvostuskertoimien vertailu osoittaa, että Yhdysvaltojen markkinat eivät enää vaikuta niin kalliilta, kun mitä mustavalkoisella analyysillä saattaisi päätellä.

Esimerkiksi terveydenhuollon ja rahoituksen pörssiyhtiöiden keskimääräinen P/E-kerroin on kutakuinkin yhtä korkea molemmin puolin Atlanttia. Kotitaloushyödykkeissä eurooppalaisyhtiöt ovat jopa hintavampia kuin USA:n saman sektorin yritykset.

Selvin ero on teknologiassa ja vähittäismyynnissä, jossa amerikkalaisosakkeiden arvostuskertoimet ovat selvästi eurooppalaisyhtiöitä korkeammat.

Hännikäinen kuitenkin muistuttaa siitä tunnetusta tosiasiasta, että arvostuskertoimilla ja lyhyen aikavälin osaketuotoilla ei ole korrelaatiota. Vasta pidemmässä ajanjaksolla sijoituksen tekohetken arvostustasolla ja tulevalla tuotolla on ollut merkittävä yhteys.

Alhainen arvostuskerroin selittää siis parempaa pitkän aikavälin tuottokehitystä. Siihenkin tietoon tulee suhtautua varauksella, koska osakekurssien tulevia tuottoja selittävät lukuisat muutkin seikat.

Kommentoi
Ylös
>