Nobel-palkittu tutkija Daniel Kahneman osoitti, että lukuisat sijoittajan kognitiiviset vääristyvät vievät sijoittajaa harhapoluille.
Sijoittajat tekevät virheitä aina. Virheet johtuvat ihmisten kognitiivisista vääristymistä eli ennakkoasenteista.
Kognitiivinen tarkoittaa kaikkeen tietämiseen ja havaitsemiseen liittyvää. Kognitiiviset prosessit ovat niitä mielen toimintoja, joilla yksilö vastaanottaa, käsittelee, tallentaa ja käyttää tietoa. Näihin prosesseihin kuuluvat muun muassa ajattelu, oppiminen, muisti, havainnointi, päätöksenteko ja ongelmanratkaisu.
Kognitiivinen vääristymällä tarkoitetaan ihmisillä esiintyviä taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota tietyillä tavoilla. Nämä vääristymät johtavat sijoittajan tekemään epäjohdonmukaisia ja virheellisiä arvioita, tulkintoja, johtopäätöksiä ja sijoituspäätöksiä.
Käyttäytymistaloustiede on taloustieteen osa-alue, joka tutkii, kuinka psykologiset, kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät vaikuttavat yksilöiden ja instituutioiden taloudellisiin päätöksiin.
Käyttäytymistaloustiede yhdistää perinteisen taloustieteen malleja käyttäytymistieteiden löydöksiin, erityisesti psykologian ja sosiaalipsykologian aloilta, tarjoten realistisemman kuvan siitä, miten ihmiset oikeasti käyttäytyvät taloudellisissa tilanteissa.
Yksi kuuluisa tämän taloustieteen alan tutkija oli maaliskuussa 2024 edesmennyt Daniel Kahneman. Hän oli israelilais-yhdysvaltalainen psykologi ja Nobel-palkittu taloustieteilijä, joka tuli tunnetuksi erityisesti kognitiivisesta psykologiasta ja käyttäytymistaloustieteestä.
Kahnemanin tunnetuimpia saavutuksia on hänen tutkimuksensa ihmisten päätöksenteosta ja heuristiikoista, eli säännöistä, joita ihmiset käyttävät arvioidessaan todennäköisyyksiä ja tehdessään päätöksiä.
Daniel Kahneman osoitti ihmisten systemaattiset virheet
Yhdessä Amos Tverskyn kanssa kehittämässään näkökulmateoriassa Kahneman kuvaa, kuinka ihmiset tekevät päätöksiä epävarmuuden alla. Teoria esiteltiin heidän vuonna 1979 julkaistussa artikkelissaan Prospect Theory: An Analysis of Decision under Risk.
Näkökulmateoria haastaa perinteiset taloustieteen mallit, jotka olettavat, että ihmiset ovat rationaalisia päätöksentekijöitä. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että ihmiset tekevät systemaattisesti ennustettavia virheitä ja että he ovat alttiita kognitiivisille harhoille.
Kahneman ja Tversky osoittivat, että ihmiset käyttävät yksinkertaisia, intuitiivisia sääntöjä, eli heuristiikkoja, päätöksenteossa, mikä voi johtaa systemaattisiin virheisiin.
Kahnemanin merkittävin teos on vuonna 2011 julkaistu Thinking, Fast and Slow (Ajattelu, nopeasti ja hitaasti). Kirja kokoaa yhteen Kahnemanin ja Tverskyn tutkimukset ja käsittelee kahden ajattelutavan, nopean ja intuitiivisen (systeemi 1) sekä hitaan ja harkitsevan (systeemi 2), välistä eroa. Kirja on ollut laajalti arvostettu ja se on vaikuttanut merkittävästi sekä akateemisessa maailmassa että käytännön sovelluksissa, kuten politiikassa ja liiketoiminnassa.
Vuonna 2002 Kahneman sai taloustieteen Nobel-palkinnon taloudellisesta päätöksenteosta tekemästään työstään. Tämä palkinto myönnettiin hänen ja Tverskyn yhteistyön pohjalta, vaikka Tversky oli kuollut vuonna 1996 eikä näin ollen voinut saada palkintoa postuumisti.
10 sijoittajan harhaa
Compounding Quality -sivusto on koonnut viestipalvelu X:ään Kahnemanin tutkimusten perusteella 10 käyttäytymistaloustieteen havaintoa sijoittajien käyttäytymisestä.
1. Kaksi järjestelmää
Aivomme käyttävät kahta järjestelmää: Järjestelmää 1 ja Järjestelmää 2. Järjestelmä 1 on nopea, intuitiivinen ja automaattinen. Se on altis ennakkoluuloille ja virheille, kuten liialliselle luottamukselle. Järjestelmä 2 on hidas, analyyttinen ja harkitseva. Se on välttämätön monimutkaisissa tehtävissä, jotka vaativat keskittynyttä huomiota.
2. Irrationaalisuus
Ihmiset eivät ole rationaalisia. Me kaikki teemme paljon irrationaalisia virheitä. 90 prosenttia amerikkalaisista luulee osaavansa ajaa keskimääräistä paremmin ja 70 prosenttia luulee olevansa keskimääräistä fiksumpi.
3. Mahdollisuusteoria
Mahdollisuusteorian mukaan ihmiset kokevat tappiot kaksi kertaa niin raskaiksi kuin voitot. Monet ihmiset eivät halua pelata kruuna tai klaava -peliä, jossa he voivat voittaa 100 dollaria, mutta ovat vaarassa menettää 50 dollaria. Sijoittajan sen sijaan tulee olla valmis ottamaan vastaan tällainen mahdollisuus.
4. Halo-ilmiö
Haloilmiö on kognitiivinen harha, jossa kokonaisvaikutelmasi henkilöstä vaikuttaa käsitykseesi hänen yksittäisistä piirteistään tai ominaisuuksistaan. Jos pidät jostakusta, yliarvioit hänen kykynsä ja päinvastoin.
5. Saatavuusheuristiikka
Saatavuusheuristiikka on kognitiivinen harha, jossa arvioit tapahtuman todennäköisyyttä sen perusteella, kuinka helposti se tulee mieleesi. Hyvä esimerkki on terrori-isku New Yorkiin syyskuun 11. syyskuuta, joka sai ihmiset pelkäämään lentämistä.
6. Uponneiden kustannusten harha
Uponneita kustannuksia koskeva harhaluulo ilmenee, kun sijoittaja lisää panoksiaan johonkin sijoituskohteeseen, vaikka se ei ole sen arvoinen. Näin sijoittaja toimii yksinkertaisesti siksi, että hän on jo sijoittanut siihen resursseja.
7. Vahvistusharha
Ihmisillä on taipumus etsiä tietoa, joka vahvistaa heidän olemassa olevia uskomuksiaan, ja jättää huomiotta tiedot, jotka ovat ristiriidassa niiden kanssa. Sijoittajan kannattaa aina keskustella sellaisten ihmisten kanssa, joilla on vastakkaisia näkemyksiä.
8. Jälkiviisaus
Henkilön taipumus uskoa tapahtuman jälkeen, että olisi voinut ennustaa tai odottaa lopputulosta. Sijoittaja saattaa todeta jälkikäteen, että olisi pystynyt ennustamaan osakkeen toteutuneen roiman kurssiromahduksen.
9. Kehystäminen
Kun tiedon esittämistapa vaikuttaa päätöksiin ja käsityksiin, puhutaan kehysvaikutuksesta. Esimerkiksi: tutkimukset ovat osoittaneet, että 75 prosenttia vähärasvaista lihaa pidetään yleensä parempana kuin 25 prosenttia rasvaista lihaa, vaikka kyseessä on sama asia.
10. Ankkurointi
Ankkurointi on kenties yksi tunnetuimpia sijoittajan käyttäytymisharhoja, jossa sijoittaja luottaa liikaa ensimmäiseen saamaansa tietoon päätöstä tehdessään. Saatamme ankkuroitua osakkeen ostohintaan tai menneeseen hintaan, jolloin esimerkiksi tätä hintaa alempi hinta tuntuu halvalta – vaikka todellisuudessa se voi olla täysin oikea yhtiön taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi.
Lue myös tämä: Päätösten vinoumat markkinoilla
