Jotta kallis tekoälyteknologia tarjoaisi riittävän tuoton, sen olisi ratkaistava hyvin monimutkaisia ongelmia, mihin se ei ehkä kykene. Näin varoittaa osaketutkija.
Tekoäly ja sen ympärillä toimivat yritykset ovat kiistatta tämän ajan kuumin sijoitusteema. Älysiruja valmistavan Nvidian markkina-arvo on noussut jo yli kolmeen biljoonaan dollariin, ja yhtiö oli hetkellisesti maailman arvokkain yhtiö. Myös muut suuret teknologiajätit, kuten Microsoft, Apple ja Alphabet, panostavat voimakkaasti tekoälypalveluihin.
Moni tekoälyn kehitystä seuraava teknologia-asiantuntija tai alaan keskittyvä sijoitusanalyytikko vannoo nyt tekoälyn nimiin. Sen uskotaan olevan samanlainen teknologinen mullistus kuin esimerkiksi internet oli muutama vuosikymmen sitten.
Soraääniäkin kuitenkin kuuluu.
Jättipankki Goldman Sachsin osaketutkimuksen johtaja Jim Costello on seurannut teknologiasektoria pitkään. Tuoreessa pankin Top of Mind -raportissa hän esittää epäilyksensä tekoälyn mahdollisuuksia kohtaan.
”Suurin huolenaiheeni on se, että tekoälyteknologian kehittämisen ja käytön huomattavat kustannukset tarkoittavat sitä, että tekoälysovellusten on ratkaistava erittäin monimutkaisia ja tärkeitä ongelmia, jotta yritykset voivat saada asianmukaisen tuoton sijoitukselleen”, Costello toteaa.
Goldman Sachs arvioi, että tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen tulee aiheuttamaan yli miljardin dollarin kustannukset pelkästään seuraavien vuosien aikana, mikä sisältää menot datakeskuksiin, yleishyödyllisiin palveluihin ja sovelluksiin.
Onko tekoäly sittenkään internettiin verrattavissa oleva keksintö?
Massiivisille tekoälypanostuksille tulisi saada myös tuottoa.
”Ratkaiseva kysymys onkin: minkä yhden miljardin dollarin ongelman tekoäly ratkaisee? Matalapalkkaisten työpaikkojen korvaaminen valtavan kalliilla teknologialla on periaatteessa täysin päinvastaista kuin aiemmat teknologiasiirtymät, joita olen nähnyt kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin olen seurannut teknologiateollisuutta tiiviisti”, Castello toteaa.
Castello kyseenalaistaa sen, että tekoäly olisi yhtä hyödyllinen keksintö kuin monet muut viime vuosikymmenien tärkeät tekniset innovaatiot.
”Monet ihmiset näyttävät uskovan, että tekoäly on heidän elinaikansa tärkein teknologinen keksintö, mutta en ole samaa mieltä, kun otetaan huomioon, missä määrin internet, matkapuhelimet ja kannettavat tietokoneet ovat muuttaneet jokapäiväistä elämäämme perusteellisesti.”
Costellon mukaan Internetin, kännyköiden ja tietokoneiden avulla ihmiset tehdä asioita, jotka eivät ole koskaan ennen olleet mahdollisia, kuten soittaa puheluita mistä vaan, tehdä tietokoneiden avulla laskutoimituksia ja tehdä ostoksia mistä tahansa.
Costello myöntää, että tällä hetkellä tekoäly on osoittautunut lupaavimmaksi keinoksi tehostaa nykyisiä prosesseja, kuten koodausta. Kuitenkin hänen mukaansa arviot jopa näistä tehokkuuden parannuksista ovat laskeneet, ja kustannukset, jotka aiheutuvat teknologian hyödyntämisestä tehtävien ratkaisemisessa, ovat paljon korkeammat kuin nykyisillä menetelmillä.
”Olemme esimerkiksi havainneet, että tekoälyllä voidaan päivittää historiatietoja yritysmalleihimme nopeammin kuin manuaalisesti, mutta kustannukset ovat kuusinkertaiset.”
Liiallinen asioiden rakentaminen, joille maailmalla ei ole käyttöä tai joihin se ei ole valmis, päättyy yleensä huonosti, Costello varoittaa.
”NASDAQ laski noin 70 prosenttia dotcom-buumin huippujen ja Uberin perustamisen välillä.”
Jos tekoälyteknologian käyttötapauksia on lopulta vähemmän ja sen käyttöönotto on vähäisempää kuin konsensus tällä hetkellä odottaa, on vaikea kuvitella, että se ei olisi ongelmallista monille yrityksille, jotka käyttävät nykyään rahaa tähän teknologiaan, Costello toteaa.
Osaketutkija ei kuitenkaan lähde arvailemaan mahdollisen kuplan puhkeamisen ajankohtaa.
”Yksi tärkeimmistä oppitunneista, jotka olen oppinut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, on se, että kuplien puhkeaminen voi kestää kauan.”
Sijoitus mieluummin tekoälyinfran tarjoajiin kuin tekoälysovellusten hyödyntäjiin
Mitä tästä kaikesta sijoittajan tulisi ajatella?
Costello ei suinkaan täysin tyrmää sijoittamista tekoälybuumiin, vaan hän suosittelee sijoittamaan tekoälyinfrastruktuurin tarjoajiin.
”Jos skeptinen näkemykseni osoittautuu vääräksi, nämä yritykset hyötyvät edelleen. Mutta vaikka olisinkin oikeassa, ne ovat ainakin saaneet merkittävää tuloa teemasta, joka saattaa antaa niille paremmat edellytykset sopeutua ja kehittyä.”
Mitä enemmän aikaa kuluu ilman merkittäviä tekoälysovelluksia, sitä haastavammaksi tekoälytarina kuitenkin muuttuu.
”Arvelen, että jos tärkeät käyttötapaukset eivät ala näkyä seuraavien 12-18 kuukauden aikana, sijoittajien innostus voi alkaa hiipua”, Costello ennustaa.
Yritysten kannattavuuden säilyminen mahdollistaa jatkuvan kokeilun negatiivisen sijoitetun pääoman tuoton hankkeilla.
”Niin kauan kuin yritysten voitot pysyvät vahvoina, nämä kokeilut jatkuvat. En siis odota, että yritykset vähentävät tekoälyinfrastruktuuriin ja -strategioihin suunnattuja menojaan ennen kuin taloussuhdanteen vaikeampi vaihe alkaa, mitä ei ole odotettavissa lähiaikoina. Tästä huolimatta näihin kokeiluihin käytetyt varat ovat todennäköisesti ensimmäisiä asioita, joista luovutaan, jos ja kun yritysten kannattavuus alkaa laskea”, osaketutkija arvioi.
Onpas perusteeton analyysi noinkin ”kokeneelta ja osaavalta teknologia sijoitusasiantintijalta”. Osoittaa ettei hänellä ole ymmärrystä siitä että tekoäly ei vie matalapalkka kustannusten säästöjä, vaan nimenomaan hänen kaltaistensa asiantuntijaduunien kustannuksia pois tekoälyyn panostavien yritysten kuluista. Eivät yritykset panosta nykyiseen tekoäly tasoon pitkällä tähtäimellä, vaan pysyvät nykyisillä invedtoinneillaan siihen siinä kelkassa, jossa on oltava jo nyt, jotta seuraavien sukupolvien tekoäly on käytössä jatkossa niitä kilpailijoita vastaan, jotka ovat uskoneet tällaisen sijoittajakonsultin horinoita.
Koskaan ne tärkeimmät sovellukset eivät ole tulleet joukoille (”music for the masses”) vaan yksittäisiä helmiä syntyy tekoälynkin AVUSTAMANA viisammilla ”areenoilla”. Esim. alkuaineiden yhdisteiden haravointi tuhansista yhdisteistä löytämään se tehokkain on esim. lääkkeissä, akuissa ja elintarvikkeissa jo arkipäivää. Nuo ”donaldtrump” miimikointi-ohjelmat ovat sitten juurikin niitä sovelluksia, joihin edes ”massasijoituksia” tekoälyn nimissä haetaan.
Jos tekee käännösartikkeleita, voisi olla hyvä olla ainakin yksiköt kohdillaan. $1tn ei ole miljardi. Covello ei ole Costello.