Sijoittajat ja asuntovelalliset saivat tänään sen päätöksen, mitä on odotettu kuin kuuta nousevaa.
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea odotetusti EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 12. kesäkuuta lähtien 4,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia ja talletuskorko 3,75 prosenttia.
Korkojen lasku on ensimmäinen sitten syyskuun 2019 jälkeen. Lasku oli täysin odotettu. Sitä olivat odottaneet ekonomistit ja analyytikot hyvin laajasti, ja se oli hinnoiteltu myös markkinakorkoihin.
Eikä korkopäätös näytä aiheuttavan korko- tai osakemarkkinoilla mitään dramaattisia muutoksia.
Keskuspankki katsoo inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää korkojen pysyttyä ennallaan yhdeksän kuukauden ajan.
Inflaation hidastuminen antaa tilaa rahapolitiikan keventämiselle
Keskuspankki kertoo tiedotteessaan, että syyskuun 2023 rahapolitiikkakokouksen jälkeen inflaatio on hidastunut yli 2,5 prosenttiyksikköä ja inflaationäkymät ovat kohentuneet tuntuvasti. Myös pohjainflaatio on vaimentunut, mikä viittaa yhä vankemmin siihen, että hintapaineet ovat heikentyneet ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet kaikilla tarkasteluväleillä.
EKP kertoo pitäneensä rahoitusolot kireinä vaimentamalla kysyntää ja pitämällä inflaatio-odotukset vankasti ankkuroituina inflaatiotavoitteeseen. Näin rahapolitiikka on hidastanut inflaatiota huomattavasti.
Viime vuosineljännesten suotuisasta kehityksestä huolimatta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat palkkojen vahvan nousun vuoksi, keskuspankki muistuttaa.
”Inflaatio pysynee tavoitetta nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin”, EKP ennustaa.
Vuosien 2024 ja 2025 kokonaisinflaatio sekä ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio ovat eurojärjestelmän tuoreimpien asiantuntija-arvioiden mukaan nopeampia kuin mitä maaliskuussa arvioitiin. Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2024, 2,2 prosenttia vuonna 2025 ja 1,9 prosenttia vuonna 2026.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde uskoo, että hintojen kasvu hidastuu kohti kahden prosentin tavoitetta myöhemmin kuin aiemmin ajateltiin.
”Inflaation odotetaan vaihtelevan nykyisellä tasolla loppuvuoden ajan. Sen jälkeen sen odotetaan hidastuvan kohti tavoitettamme ensi vuoden jälkipuoliskolla”, hän totesi.
EKP:n neuvosto pyrkii varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi keskuspankki aikoo pitää ohjauskorot ”riittävän rajoittavina” niin kauan kuin on tarpeen.
”EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan”, keskuspankki toteaa tiedotteessaan.
Rahapolitiikan käänne
OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen kommentoi keskuspankin korkopäätöstä viestipalvelu X:ssä.
”Merkittävä virstanpylväs ja kertoo rahapolitiikkalinjan käänteestä”, hän toteaa.
Näillä näkymin lisää koronlaskuja on luvassa.
”EKP:n koronlaskut alkoivat vihdoin, mutta keskuspankki ei halua antaa kovin vahvoja signaaleja jatkon suhteen. Seuraava koronlasku syyskuussa on edelleen hyvä arvaus, mutta datayllätykset voivat toki muuttaa korkopolkua vielä moneen kertaan”, ennustaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich X:ssä.
Säästöpankkiryhmä arvioi tiedotteessaan, että päätöksellään EKP osoitti korkosyklin kääntyneen.
”Euroopan keskuspankin voidaan väittää olleen ylivarovainen rahapolitiikan kevennyksen aloittamisen kanssa ja ylireagoivan inflaatiopelossaan. Näin ollen se joutunee keventämään rahapolitiikkaa, eli laskemaan korkoja, enemmän mikä olisi ollut tarpeen toimittaessa hyvissä ajoin. EKP:n kapea mandaatti eli pelkkä hintavakaus antaa sille oikeutuksen toimia ylivarovaisesti, mikä näkyy monessa euromaassa talouskasvun puutteena”, kertaa korkosalkunhoitaja Mikko-Pekka Rautiainen Säästöpankkiryhmän maaliskuussa antamia arvioita.
Säästöpankkiryhmän mukaan korkojen lasku on tervetullut uutinen myös Suomen kansantalouden kannalta. Suomi on erittäin korkoherkkä talous muun muassa sen vuoksi, että suomalaisten asuntolainat on sidottu pääsääntöisesti euribor-korkoihin. Keskuspankin määräämät ohjauskorot vaikuttavat euribor-korkoihin.
Viime vuosina Suomi on kärsinyt korkojen noususta monia muita maita enemmän.
Vastaavasti Säästöpankkiryhmä uskoo korkojen laskun tuovan toivottua piristystä Suomen talouteen ja asuntomarkkinoille. Myös velalliset kotitaloudet ja yritykset hyötyvät korkojen laskusta, kun lainojen hoitomenot laskevat.
Hei,
Olen Rautiaisen kanssa samoilla linjoilla. EKP:n mandaatti on turhan kapea, kun otetaan huomioon Euroalueen koko ja merkitys maailmantaloudessa.
Pitäisin hyvänä ratkaisuna sitä, että EKP:llä olisi mahdollisuus paremmin huomioida talouskasvu, jota siis työllisyydestä huolehtiminen tarkoittaa keskuspankkien tapauksessa.
Mikäli euroalue jatkuvasti jää Yhdysvaltojen vauhdista suuntautuvat pääomat parempien tuottojen perässä sinne (Yhdysvallat). Edellä kuvattu johtaa sitten dollarin vahvistumiseen ja se pitää raaka-aineet Euroopassa kalliina.
Kasvun puuttuminen sitten paradoksaalisesti ruokkii talouden ulkopuolelta tulevia inflaatiotekijöitä.