Keskuspankin odotettu korkopäätös tulee vähitellen piristämään asuntomarkkinoita, uskoo Hypon pääekonomisti.
EKP:n neuvosto päätti perjantaina laskea odotetusti EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 12. kesäkuuta lähtien 4,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia ja talletuskorko 3,75 prosenttia.
Korkojen lasku on ensimmäinen sitten syyskuun 2019 jälkeen. Kaikkia kolmea ohjauskorkoa on laskettu viimeksi maaliskuussa 2016.
Lasku oli täysin odotettu. Sitä olivat odottaneet ekonomistit ja analyytikot hyvin laajasti, ja se oli hinnoiteltu myös markkinakorkoihin.
Keskuspankki katsoo inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvion, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää korkojen pysyttyä ennallaan yhdeksän kuukauden ajan.
Monet odottavat, että toteutettu koronlasku on alku kehitykselle, jossa koronlaskuja tulee lisää. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde halusi kuitenkin taittaa siivet tällaisilta toiveilta. Keskuspankki ei sitoudu laskevien korkojen korkokehitykseen.
”Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pidämme ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. Määritämme rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätöksemme perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. Emme sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan”, Lagarde kertoi lausunnossaan.
EKP seuraa USA:n keskuspankin toimia
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi, että toteutettu korkopäätös on positiivinen uutinen asuntovelallisille Suomessa.
”Suomalaiset asuntovelalliset ovat kärsineet muuta euroaluetta enemmän kohonneesta korkotasosta, mutta tuore korkopäätös tuo viimein valoa suomalaisillekin ensi kertaa sitten heinäkuussa 2022 käynnistyneen korkojen nostosyklin, joka jatkui kymmenen noston voimin aina syyskuulle 2023 asti. Euroopan keskuspankin neuvosto tiedotti laskevansa ohjauskorkojaan odotetusti 0,25 prosenttiyksiköllä, mutta joutuu myös etenemään tulevissa laskuissaan varovaisesti”, Keskinen arvioi.
Koronlasku hyödyntää myös Suomen taloutta laajemminkin. Keskisen mukaan korkojen lasku rohkaisee kuluttajia, mikä kohottaa myös Suomen taloutta kasvuun ennemmin tai myöhemmin.
EKP joutuu Keskisen mukaan jatkossa huomioimaan päätöksissään inflaatiokehityksen lisäksi sen, mitä USA:n keskuspankki tekee.
”Samalla Euroopan keskuspankki joutuu seuraamaan Yhdysvaltojen taloutta tarkalla silmällä, kun rapakon takana korkoja laskettaneen nykynäkymällä vasta syksyllä. Heikkenevä euro voi lisätä inflaatiopaineita yhdessä porskuttavan palveluinflaation ja paisuvien palkankorotusten kanssa.”
”Vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta lasku-uutinen on kuitenkin omiaan piristämään kuluttajien mieltä ja availemaan myös lukkoja asuntokaupan ketjuissa kuluvan vuoden aikana”, Keskinen näkee.
Asuntomarkkinat piristyvät, mutta hitaasti
Korkojen lasku osuu ajankohtaan, jolloin asuntojen hinnat ovat Suomessa painuneet historiallisen alas suhteutettuna ansioihin.
”Asunnot ovat tulokehitykseen nähden halvimmillaan sitten 1990-luvun laman. Ansiotasoindeksi on noussut historiassa kuluttajahintoja enemmän, joten nyt keskimääräisellä palkalla saa historiallisen paljon asuinneliöitä”, Keskinen toteaa viestipalvelu X:ssä.
Asuntokaupan virkoaminen ei korkopäätöksen myötä ole kuitenkaan tapahdu hetkessä, Keskinen arvioi.
”Kun vanhoissa osakeasunnoissa nähtiin positiivista pohjavirettä, on uudisasuntojen kauppa yhä jäissä, eikä myyntivarastojen purkaminen käy käden käänteessä. Vanhojen osakeasuntojen myyntiajat olivat loivassa laskussa, mutta yhä korkeammat kuin vuosi sitten ja selittyvät vielä toistaiseksi pääosin normaalilla kevään kausivaihtelulla asuntokaupan kiihtyessä tyypillisesti hieman kesää kohti”, pääekonomisti totesi toukokuun katsauksessaan.
Keskisen mukaan markkinatunnelma on yhä kaikkinensa tunnusteleva, kun inflaatio on rauhoittunut, mutta työttömyys kasvaa ja runsas asuntotarjonta pitää vielä hinnat kurissa.
”Myös asuntojen markkinavuokrat nousevat maltillisesti tänä vuonna, kun tarjontaa riittää kaupunkeihin mieliville”, Keskinen arvioi.
Pankki ennustaa asuntojen hintojen nousua
Asuntomarkkinoilla on jo nähtävissä nyt pientä piristymistä, kun kauppamäärät nousivat huhtikuussa edellistä vuotta korkeammalle. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin huhtikuussa 17 prosenttia enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin.
Vielä maaliskuussa kauppa vielä supistui kaikissa kuudessa suurimmassa kaupungissa sekä kokonaisuudessaan Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.
Myös asuntojen hintojen lasku on viime kuukausina taittunut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, toteaa Nordea tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan. Pankki ennustaa asuntojen hintojen lähtevän nousuun kuluvana vuonna, mutta pitemmällä aikavälillä hintakehitys riippuu useista tekijöistä.
Asuntojen hintojen nopeampaa nousua patoaa runsas asuntotarjonta, kuluttajien edelleen heikko ostovoima sekä kohonnut korkotaso.
Tilanne on kuitenkin kaikilta osin paranemaan päin. Vähäinen rakentaminen ja väestönkasvun kiihtyminen kasvukeskuksissa purkaa asuntomarkkinan ylitarjontaa. EKP:n toteuttama korkojen lasku ja inflaation hidastuminen luo pohjaa ostovoiman palautumiselle.
Vasemmistohallituksemme Kok ja Ps Alv toimitusketju korotus +10% hiljentää entisestään asuntokauppaa.