EU-alueen talous on jo 1,5 vuotta junnannut paikallaan, mikä heijastuu suurten pörssiyhtiöiden kannattavuuden kautta Helsingin pörssin kehnoon tuottoon.
”Helsingin pörssi ottaa nousussaan ryminävaihteen päälle, kun Euroopan talous alkaa jälkeen ottaa vauhtia. Suurten yhtiöiden tilauksissa näkyy positiivinen vire huhtikuulta”, Hannu Angervuo sanoo.
Pörssikonkarin ennusteen mukaan perusmetallin, metsän ja konepajojen yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen kohenee selvästi jo kuluvan vuoden aikana.
”Mutta merkittävän suuri tulosparannus koittaa vasta ensi vuonna eli 2025. On mahdollista, että yhteenlaskettu tulossumma ylittäisi kaikkien aikojen vuoden 2022 pörssiyhtiöiden yhteenlasketun tulosennätyksen”, Angervuo lisää.
”Piensijoittajan ei kannata nyt hätäillä liikaa”, Angervuo kiteyttää.
Luvassa ennätyksiä
Ankkurisijoittajat, kuten eläkeyhtiöt ovat mollanneet Helsingin pörssiä. Esimerkiksi eläkevakuuttaja Varma on nostanut esiin sijoitusten karkaamisen jopa kilpaileviin pörsseihin, kuten New Yorkin Wall Streetille.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi Helsingin Sanomissa (26.5), että eläkeyhtiö ei voi katsoa Helsingin pörssin heikkoa menoa muutamaa vuotta pidempään.
”Varman Murto dramatisoi suuren ankkurisijoittajan profiililla liikaa alakanttiin Helsingin pörssiä ja liian lyhyen aikavälin heikoilla tuotoilla”, Angervuo lisää.
”On hyvä muistaa, että Helsingin pörssin alamäkeä on kestänyt muutama kuukausi vaille kolme vuotta. Joka voi pitää normaalina jaksona”, Angervuo jatkaa.
Pörssi koukkasi vuoden 2021 syyskuun jälkeen alimmilleen viime vuoden syksyllä, jolloin laskua OMXH eli yleisindeksille kertyi huipulta 33,3 prosenttia eli kolmannes.
”Uudelle pörssihuipulle jää vielä matkaa noin 35,3 prosenttia ja ennätys koittaa ehkä jo seuraavan syklin huipulla”, Angervuo lisää
Jää jälkeen Euroopasta
Varman Murron riskiskenaariota voi jäljittää Helsingin pörssin indekseistä, jotka ovat kehittyneet heikommin kuin esimerkiksi Euroopan yleisindeksi EuroStoxx 600.
”Tuottokuilua on vuoden 2021 syksyn huipun jälkeen on kertynyt Eurooppaan ja USA:n S&P 500-indeksiin verrattuna noin 40-45 prosenttia. Helsinki on vielä ylempänä kuin Eurooppaa vuoden 2 000 jälkeen,” Angervuo laskee.
Pörssikonkari viittaa Murron liiallisen dramatisoinnin tiimoilta suhdannevetoisiin suuriin yhtiöihin, kuten metsäyhtiöihin ja konepajoihin, jotka pitkälle tahdittavat kurssitasoa Helsingin pörssissä.
Helsingin pörssistä puuttuu uuden teknologian säihke, kuten New Yorkin pörssin älykomponenttien Nvidia. Tekoäly päihittää perinteisen teollisuuden sijoittajien salkussa.
Helsingin pörssin ainoaksi maailmanluokan teknologiayhtiöksi voi nostaa jo takavuosina ”sammahtaneen” Nokian, jota voi vieläkin pitää piensijoittajien paperina.
Angervuo muistuttaa, että Nokian tulos on kulkenut laskevalla uralla jo kymmenkunta vuotta.
”Toimitusjohtaja Pekka Lundmark lupasi laittaa yhtiön tuloksen kuntoon kolmessa vuodessa, kun ryhtyi toimitusjohtajaksi elokuussa 2020”, Angervuo toteaa.
Pääosin syklisiä yhtiöitä
Helsingin pörssin markkina-arvoltaan suurimmat yhtiöt lukeutuvat valtaosin syklisiin vientiyhtiöihin. Angervuo laskee, että kymmenen suurimman yhtiön markkina-arvo koko Helsingin pörssin arvosta on liikkunut jopa 80-90 prosentin tasossa vuosien 2013-2017 aikana.
Kymmenen suurimman yhtiön osuus tekee nyt noin 64 prosenttia koko Helsingin pörssin yhtiöiden yli 270 miljardin euron markkina-arvosta.
Angervuo on laskelmassaan ottanut ruotsalaisen Telian tilalle pörssiarvoltaan lähes yhä suuren Metson.
Pankkikonserni Nordea ja hissiyhtiö Kone vastasivat kuluvan vuoden kesäkuun lopussa yli kolmannesta eli yhteensä lähes 65 miljardia euroa Helsingin pörssin koko arvosta.
Angervuon mukaan etenkin Neste, Fortum, Nokia ja Stora Enso ovat eniten tuhonneet Helsingin pörssin arvoa. Nesteen pörssiarvo on pudonnut noin 48 prosenttia eli 12 miljardia euroa vuoden alusta.
”Valtion omistus antaa nyt heikkoja tuottoja sijoittajille. Niin sanottujen valtionyhtiöiden eli Nesteen ja Fortumin osuus tekee noin 11,5 miljardia euroa eli 90 prosenttia koko Helsingin pörssin markkina-arvon pudotuksesta lyhyellä aikavälillä”, Angervuo laskee.
Kymmenen arvokkainta
Angervuo listaa samalla Helsingin pörssin kymmenen markkina-arvoltaan suurimmat yhtiöt ensimmäiseltä vuosipuoliskolta.
Ykköspaikan Nordea noin 38,9 miljardia euroa pörssiarvollaan. Pankin osuus tekee Helsingin pörssin markkina-arvosta noin 14,2 prosenttia. Kakkosena tulee Kone 24,4 miljardin markkina-arvollaan ja yhtiö vastaa noin 8,9 prosenttia Helsingin pörssin arvosta, joka suluissa alla eri yhtiöiden kohdalla.
Sampo 20,1 miljardia euroa ja (7,3%)
Nokia 19,9 mrd. euroa (7,3%)
UPM 17,4 mrd. euroa (6,3%)
Neste 12,8 mrd. euroa (4,7%)
Fortum 12,2 mrd. euroa (4,5%)
Wärtsilä 10,7 mrd. euroa (3,9%)
Stora Enso 10,0 mrd. euroa (3,7%)
Telia 9,8 mrd. euroa (3,6%)
Metso 8,2 mrd. euroa (3,0%)
Ulkomaiset ostavat
Yhtenä kuriositeettina tai vastavetona pörssidramatiikalle voi pitää osakekauppaa, jossa ulkomaiset sijoittajat ovat tasaiseen tahtiin nostaneet omistuksiaan Helsingin pörssin suurissa yhtiöissä parin viime vuoden aikana.
Ulkomaisten sijoittajien osuus on noussut noin 48 prosentista 52 prosenttiin muutaman vuoden aikana.
”Ulkomaiset sijoittajat luottavat suomalaisten vientiyhtiöiden kehitykseen, vaikka kotimaiset omistajat tuskailevat heikkoa kurssikehitystä.”
”Ovatko siis ulkomaiset sijoittajat tyhmiä vai kotimaiset sijoittajat, jotka ovat myyneet kotimaisia osakkeita”, Angervuo heittää kysymyksen.
Luoko valtion omistus riskejä?
Nesteen osakekurssi oli vuoden 2014 alussa noin 3,68 euroa ja kuluvan vuoden kesäkuun lopussa 12,97 euroa eli nopeiden johtajavaihdosten yhtiö menee vielä plussalla.
Neste ja Fortum tekivät kumpikin erikseen vain noin viisi prosenttia Helsingin pörssin kesäkuun lopun arvosta.
Fortum hukkasi noin kuusi miljardia euroa sijoittajien varallisuutta Saksan Uniper-seikkailussaan.
Valtion suoran omistuksen alle kuuluvat Neste ja Fortum. Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin salkusta löytyy muun muassa Stora Enso, Nokian Renkaat, Outokumpu ja TietoEvry. Soldium on suurin Nokian omistaja.
Angervuon mukaan yhtiöt ovat palkinneet kehnosti omistajiaan. Valopilkkuna voi pitää siltanostureistaan tunnettua Konecranesia ja Metsoa.
Helsinki löi jopa Wall Streetin
Pörssipiirien kannattaa ottaa horisonttia lyhyen aikavälin menneisyydestä parjaamismentaliteetissaan.
Angervuo selvitti SalkunRakentajassa 6. syyskuuta 2021 maailman pörssien marssijärjestystä vuoden 2021 kurssikehityksellä, laajalla hintaindeksillä ja paikallisella valuutalla, kuten eurolla tai dollarilla.
Pörssien nousuvauhdin mittauspäiväksi tuli 24 elokuuta 2021 ja jakso alkoi vuoden alusta eli suhdannehuipun aikana.
Angervuo toteaa, että Helsingin pörssi kiri silloin 24 prosentin nousulla voittajaksi maailman pörsseistä. Ranskan CAC 40-indeksi sijoittui toiseksi 20,05 prosentillaan.
”Kolmannen sijan otti New Yorkin pörssin 500 suurimman yhtiön kurssikuvaaja eli S&P 500 noin 19,44 prosentilla,” Angervuo laski silloin.
Vauhdista kehkeytyi hurjatempoista. Angervuo laski edelleen, että Wall Streetin 500 indeksi ehti nousta 566 prosenttia kymmenessä vuodessa, ja Helsinki saavutti noin 719 prosenttia nousupiikin osinkojen kanssa vuoden 2009 maaliskuun alusta vuoden 2021 syyskuun alkuun.
Piensijoittajan näkökulmasta katsottuna tilanne voi vaikuttaa hieman erilaiselta kuin omaisuuden hoitajan tontilta.
Mikäli sijoittaja haluaa rajalliselle pääomalle hyvän tuoton melko lyhyessä ajassa, täytyy hänen etsiä kasvua johon sijoittaa.
En usko että teknojätteihin sijoittavat tavalliset ihmiset uskovat nykyisen kasvuvauhdin jatkuvan. Todennäköisesti ajatellaan siihen suuntaan, että hajauttamalla muutamaan vahvaan firmaan saadaan salkkuun sellainen sijoitus/sijoituksia jotka pystyvät pitämään yllä kohtalaista kasvua jatkossakin,
10-20 vuoden sijoitushorisontilla (anteeksi väljä haarukointi) on aivan valtava ero onko kasvu muutama prosentti vuodessa vai 10-15 prosenttia.
Tuo 10-15 prosenttia ei ole kuin murto-osa vahvasti kasvavien alojen viime aikojen kasvusta.
Toinen havainto taas liittyy käänteen odottamiseen:
Sykliseen toimialaan tehdyn sijoituksen täytyisi kääntyä sitä enemmän mitä kauemmin huonot ajat ovat kestäneet, jotta se olisi paremmin tuottava kuin jatkuvasti kasvava yritys.
Voi olla, että suomalaisten vientiyritysten voitot kasvavat ja ovat suurimmillaan 2025 ja tulee kymmenien prosenttien korjausliike. Toivottavasti niin käy.
Neljä vuotta olematonta kasvua 2021-2025 verrattuna esim. puolijohdeteollisuuden nykyiseen kasvuvauhtiin tarkoittaa sitä että sijoittaja on menettänyt (laskennallisesti) aivan valtavan tuoton.
Jos taas verrataan omenoita omenoihin, eli esim. Suomalaisia konepajoja muihin konepajoihin, niin Helsingin pörssin yhtiöillä ei ole ollut missään vaiheessa mitään häpeämistä. Sama pätee myös metsäyhtiöihin.
Uuteen teknologiaan liittyy kasvuodotuksia, jotka sitten vaihtelevasti toteutuvat ja uuden teknologian suuret pörssiyhtiöt puuttuvat lähes kokonaan Euroopasta.
Pitäisikö Helsingin ja Tukholman pörssit yhdistää? Tai jopa pohjoismaiset. Tätä voisi selvittää.
Päätös yhdistämisestä on Nasdaqilla, eli yhtiöllä joka kyseisiä kauppapaikkoja pitää yllä.
Voi olla, että se toisi mittakaavaetuja ja vahvemman kotimarkkinan pohjoismaisille yhtiöille.
Mittakaavaetu jos siis näkyisi siten, että listautumiset toteutuvat helpommin ja yritysten kotikenttä olisi Suomen/Ruotsin tai Tanskan asemasta koko Pohjola voisi kasvattaa yrityksiä helpommin.
Kaikkein suurimmat pohjoismaiset pörssiyhtiöt ovat isoja ihan Euroopan mittapuullakin mm. Novo Nordisk taitaa olla tällä hetkellä markkina-arvoltaan suurin Eurooppalainen pörssiyhtiö.
Yhtiöiden koon kasvu helpottaa niiden pääsyä eri indeksipohjaisiin rahastoihin, jolloin osakekursseille olisi yksi iso nostava tekijä lisää, kun indeksirahastoihin ostetaan automaattisesti lisää niiden yhtiöiden osakkeita, joiden markkina-arvo ylittää tietyn rajan.
Edelleen ”indeksitalot” harvemmin tunkevat yritysten hallituksiin ”poliittista tahtoa” ammattilaisten tonttia hoitamaan.
”Nasdaq Scandinavia” voisi olla hyvin brändättynä pohjoismaisia osakkeita nostava leima.