Kullan spot-hinta on noussut puolessa vuodessa yli 15 prosenttia, ja kolmessa vuodessa hinta on noussut lähes kolmanneksella. Jalometalli hinnoitellaan nyt lähes 2300 dollarin hintaan.
Kullan hinta on kehittynyt hyvin korkeista koroista ja vahvasta dollarista huolimatta. Yleensä uskotaan, että korkeat korot vähentävät kultaharkkojen houkuttelevuutta.
Miljardöörisijoittaja David Einhornilla on kuitenkin teoria kullan hintanousun syistä, jonka hän jakoi uusimmassa sijoittajakirjeessään. Einhorn esittää, että kullan ralli johtuu mahdollisesti siitä, että kauko-idän maat ostavat kultaa länsimailta.
”Ehkäpä lännestä on loppumassa kulta, jota se on valmis myymään, kun taas idän kysyntä on pysynyt riittävän vahvana pakottaakseen hinnan nousemaan”, hän sanoi lausunnossaan.
Bleakley Financial Groupin sijoitusjohtaja Peter Boockvarin mukaan kyse pitkälti siitä, että maailman keskuspankit ostavat valtavasti kultaa sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni takavarikoivat 300 miljardia dollaria Venäjän valuuttavarannosta Moskovan hyökättyä Ukrainaan.
World Gold Councilin tietojen mukaan keskuspankit ovat ostaneet kultaa yli 1 000 tonnia kahtena viime vuotena peräkkäin.
World Gold Councilin viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 24 prosenttia kaikista keskuspankeista aikoo kasvattaa kultavarantojaan seuraavien 12 kuukauden aikana, koska ne suhtautuvat yhä pessimistisemmin Yhdysvaltain dollariin varantovälineenä.
Kiinan keskuspankki kartuttaa kultavarantojaan
Yksi suurimmista ostajista on Kiina.
Maailman toiseksi suurin talous on kohdannut hidastuvan talouskasvun, kasvavat kiinteistösektorin ongelmat, horjuvat osakemarkkinat ja kohoavan työttömyysasteen. Näiden syiden vuoksi Kiinan keskuspankki ja maan kuluttajat näkevät kullan vakaana arvon säilyttäjänä ja Kiinan keskuspankin keinona monipuolistaa varantoja pois dollarista.
World Gold Councilin mukaan keskuspankki osti kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 27 tonnia kultaa, mikä nosti sen kultavarannon ennätykselliseen 2 262 tonniin.
Kiina on nyt ostanut kultaa tasaisesti lokakuusta 2022 lähtien, mikä on pisin jalometallin varastojen kartuttaminen sitten ainakin vuoden 2000. Tämä 17 kuukautta kestänyt jakso on lisännyt sen kultavarantoja 16 prosenttia.
Kiinan keskuspankin kultavarannot ovat arvoltaan jo noin 170 miljardia dollaria. Maalla on nyt maailman kuudenneksi suurin kultakanta heti Venäjän jälkeen.
Onko kulta suoja mahdollisia länsipakotteita vastaan?
Kiinan keskuspankin massiivinen kultahamstraus herättää kysymyksiä. Mihin Kiina pyrkii kultavarantojen kasvattamisellaan?
Kiinan toiminta on herättänyt pelkoja siitä, että Peking valmistelee talouttaan mahdolliseen Taiwanin-konfliktiin.
Asiantuntijoiden mukaan Kiina pyrkii varastoinnillaan todennäköisesti suojaamaan talouttaan länsimaiden pakotteilta Taiwanin konfliktin sattuessa.
”Jatkuvat ostot ja niiden suuri määrä ovat selviä merkkejä siitä, että kyseessä on poliittinen hanke, jonka Pekingin johto asettaa etusijalle, koska se näkee uhkaavan yhteenoton Yhdysvaltojen kanssa. Tietenkin se liittyy myös suunnitelmiin sotilaallisesta hyökkäyksestä Taiwaniin”, Royal United Services Institute (RUSI) -laitoksen apulaisjohtaja Jonathan Eyal kertoo The Telegraph -lehdelle.
Kiinan presidentti Xi Jinping on toistuvasti sanonut haluavansa yhdistää Kiinan ja Taiwanin. Viimeksi uudenvuodenpuheessaan hän sanoi saarivaltion joutuvan väistämättä Pekingin valtaan.
Taiwan on kuitenkin Yhdysvaltojen pitkäaikainen liittolainen, ja presidentti Joe Biden on ilmoittanut olevansa valmis lähettämään amerikkalaisia joukkoja puolustamaan sitä, jos Taiwaniin hyökättäisiin.
Kiina otti oppia Ukrainan sodasta
Myös Kiinan keskuspankin kultaostojen aloitus saattaa kertoa jotain ostojen motiiveista.
Kiinan keskuspankki alkoi nimittäin ostaa kultaa pian sen jälkeen, kun länsimaat jäädyttivät Venäjän valuuttareservit ulkomaisissa keskuspankeissa vastauksena sen täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan. Länsimaiden pakotteet tuhosivat 350 miljardia dollaria Moskovan ulkomaanvaluutasta.
”Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö ostojen ajoitus ja jatkuva luonne olisi osa sitä opetusta, jonka [Kiina] on ottanut Ukrainan sodasta”, Jonathan Eyal toteaa.
Hänen mukaansa Kiina todennäköisesti kartuttaa kultavarantoja suojautuakseen dollaripakotteilta, jos se joutuu suurempiin yhteenottoihin lännen kanssa. Valuuttavaranto on vaarassa, jos maa uhmaa länsimaita.
Yksi selitys on macrotason analyysi että Kiina varautuu yuanin devalvaatioon sisäisten talousongelmiensa osa ratkaisuna. Kiina on iso(in?) raaka-aineiden käyttäjä maailmassa ja devalvaatio heikentäisi heidän ostovoimaansa, joten he kumuloivat kultavarantoaan ennen devalvaatiota.
Kyllä vaan. Tuo devalvaatiokin on ollut esillä yhtenä mahdollisena syynä Kiinan kultavarantojen kasvattamiseen.