Inflaatio on niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin kääntynyt vihdoin laskuun. Se on helpottava uutinen keskuspankeille, joiden mahdollisuudet talouden elvytykseen riippuvat inflaatiosta. Korkean inflaation aikana rahapoliittinen elvytys vain kiihdyttäisi inflaatiota, joten talouspolitiikan työkalupakissa korkoelvytys ja muut rahapoliittiset toimet ovat silloin poissuljettuja.
Tällä hetkellä keskuspankit ja markkinat kipuilevat nyt sen kanssa, miten rahapolitiikan avulla inflaatio ja talouskasvu saataisiin laskeutumaan sopivalle tasolle mahdollisimman pienin vahingoin, toteaa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen.
Osakekurssit ovat laskeneen inflaation ja alenevien korko-odotusten vuoksi olleet nousussa useilla markkinoilla. Esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi on noussut vuodessa yli neljänneksellä, 26 prosenttia. Euroopassa EuroStoxx 600 -indeksi on puolestaan kivunnut 11,5 prosenttia vuodessa.
Suomisen mukaan viime kuukausien osakenousu perustuu hyviin uutisiin taloudesta, erityisesti Yhdysvalloista.
”Sijoittajien usko talouden täydelliseen laskeutumiseen on kasvanut inflaation hellittäessä samalla, kun kasvu on jatkunut. Keskuspankeilta odotetaan jo koronlaskuja inflaation hiipuessa. Ympäristö on osakkeille mainio, kun tukea tulee joka puolelta”, Suominen toteaa.
Sijoittajan kannalta haasteena on kuitenkin se, että hyvät uutiset ovat jo osakkeiden hinnoissa, Suominen varoittaa. Odotukset ovat korkealla, mikä jättää vähän tilan erehdyksille.
”Riskinä on, että markkinat ovat asioiden edellä. Koronlaskut tilanteessa, jossa talous kasvaa muutoinkin vahvasti, voivat johtaa siihen, että inflaatio kiihtyykin uudestaan. Vuoden alussa markkinoilla onkin peruuteltu jo voimakkaimmista koronlaskutoiveista.”
Lipposen mukaan on aiheellista kysyä, onko koronlaskuille laskuille tarvetta Yhdysvalloissa, jos talous pärjää siellä hyvin nykyiselläkin korkotasolla.
S-Pankki pitää tällä hetkellä eri omaisuuslajit salkussaan neutraalipainossa. Suomisen mukaan arvostuskertoimet ovat korkealla.
”Monin paikoin on saatu hyviä uutisia niin talouden kuin yritystenkin suunnalta, mutta ne näkyvät jo markkinahinnoittelussa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten osakkeiden PE-arvostus on kohonnut jo lähelle pandemian jälkeisiä huippujaan. Jos hyvä kehitys jatkuu, ja taloudessa nähdään täydellinen laskeutuminen, on hintataso perusteltu. Jos kuitenkaan kaikki ei mene toiveiden mukaan, on edessä turbulenssiin sopeutuminen”, Suominen arvioi.
Amerikkalainen taloustieteilijä ja hedge-rahaston johtaja John Hussman varoittaa, että USA:n osakemarkkinoiden pitkä nousukausi on päättymässä, sillä ylioptimistiset sijoittajat ovat ajaneet arvostukset äärimmäisyyksiin.
Hussmanin mukaan sijoittajat menettävät kurinalaisuutensa markkinoiden huipuilla.
”He vakuuttuvat siitä, että arvostuksilla ei ole merkitystä. He vakuuttuvat siitä, että sijoitusten tuotto on jotenkin riippumaton maksetusta hinnasta”, Hussman kirjoittaa markkinakommentissaan.
Yleensä mitä äärimmäisempiä osakkeiden arvostukset ovat ja mitä kauemmin on kestänyt päästä näihin äärimmäisyyksiin, sitä enemmän näyttää olevan todisteita siitä, että passiivinen sijoittaminen on ”varma juttu”.
S-Pankki on lisännyt salkuissaan korkosijoituksia.
”Kehittyvien maiden lainat ovat suosikkejamme. Ne tarjoavat korkeaa korkotasoa, ja hyötyvät samalla siitä, että monissa maissa koronlaskut ovat jo alkaneet, kun taas teollisuusmaissa laskut ovat vasta toivelistalla, ja riskinä on, että odotusaika venyy toivottua pidemmäksi”, Suominen kertoo.
