Kansanedustajana ja pitkäaikaisena yrittäjänä ja sijoittajana toiminut Eero Lehti avasi sijoitusstrategiaansa ja kertoi elämäntarinaansa Keravan sijoitusillassa Keski-Uudenmaan Osakesäästäjien vieraana 5.3.2024.
Paikalla Viertolan palvelukeskuksessa oli tavallista isompi osanotto, yli 40 henkeä. Teema ja esitelmöitsijä kiinnostivat.
Vuonna 1944 syntynyt Lehti kertoi syntyneensä Keravan Saviolla, vaikka hänen syntymäpaikakseen on kirkonkirjoihin merkitty Tuusula. Tämä johtuu siitä, että Keravalla ei ollut vielä tuolloin omaa seurakuntaa. Kerava oli erotettu Tuusulasta omaksi kauppalakseen 1924 ja se sai kaupunkioikeudet 1970.
Keravalainen Lehti kertoo, kuinka hänen vanhempansa olivat pieniä kauppiaita Saviolla. Sinne oli tullut työläisiä kumitehtaan myötä Nokialta ja kun he asiakkaina olivat jääneet velkaa Lehden isälle, he kuittasivat velkojaan joskus Nokian osakkeilla.
Isä ei ilahtunut siitä, että hänen nimensä julkaistiin Nokia-miljonäärien listalla hänen ollessaan hoitokodissa parikymmentä vuotta sitten. Lehti toteaa jälkiviisaana, että nekin osakkeet olisi kannattanut hajauttaa.
Eero Lehti harrasti nuorena miehenä juoksua, pelasi pesäpalloa mestaruussarjassa ja tykkäsi käydä tansseissa Tuusulan Väinölässä. Siellä hän tapasi vaimonsa. Lehden sanojen mukaan vaimo oli avioliiton alkuaikoina rahan käyttäjä ja Lehti itse sijoittaja, mutta roolit kääntyivät ajan myötä toisin päin – tosin Lehden oppeja soveltaen. Aika jätti vaimosta viitisen vuotta sitten.
Kriittinen ajattelija
Eero Lehti opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi 1969. Hän perusti jo 27-vuotiaana Taloustutkimus Oy:n, jonka liikevaihto on ollut viime vuosina 8-9 miljoonaa euroa.
Hän toimii yhä yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Lehti muistelee, kuinka osti Taloustutkimuksen ensimmäiset reilun sadan neliön toimitilat Helsingin Viipurinkadulta pakkohuutokaupasta.
Isompi yritys hänen urallaan on ollut Suomen Lehtiyhtymä, jossa hän toimi omistajana ja yrittäjänä – eli lehdenkustantajana – vuosina 1978-2013, kunnes myi yhtiön Keskisuomalainen-mediakonsernille.
Keravan illassa Lehti nosti esiin hallitustyönsä vakuutusyhtiö Fenniassa, jonka hallitukseen hänet kutsuttiin jo terävänä nuorena miehenä. Puheenjohtajana hän toimi 1995-2013. Yhtiö laajeni vahinkovakuuttajasta eläke- ja henkivakuutusyhtiöksi.
Lehti on omatoiminen ajattelija. Hän on vuosien varrella sparrannut monien sijoitusalan ammattilaisten, kuten Vesa Puttonen, Kari Stadigh, Eva Liljeblom ja Vesa Engdahl, kanssa.
Lehti kertoi Eläke-Fennian useiden miljardien sijoitussalkusta. Hänen mukaansa 20 osakkeen itse valittu osakekori olisi tuottanut pitkässä juoksussa paremmin kuin useiden kymmenien ihmisten hallinnoima sijoitussalkku. Tosin eläkeyhtiöillä on sijoitussäännökset, jotka rajoittavat sijoittamista pelkästään osakkeisiin.
Samoin hän kertoo tarinan, kuinka ehdotti julkisesti, että AAA-luottoluokituksen takavuosina omannut Suomi olisi voinut ottaa jokaista ottamaansa velkamiljardiaan kohden yhden lisämiljardin matalakorkoista lainaa. Nämä miljardit olisi sijoitettu kansainväliseen osakeindeksirahastoon.
Jos näin olisi tehty, Suomi olisi velaton ja rahaa olisi jäänyt vielä ylikin. Lehti viittaa useissa kohdin kansainväliseen MSCI-indeksiin, joka sisältää noin 1 500 osaketta.
Kauppalehti kirjoitti Lehden ehdotuksesta 2020. Jutun mukaan Lehti ehdotti mallia ensi kerran jo 2008.
Konkreettisia vinkkejä
Eero Lehden mukaan tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Hänen opiskeluaikana Suomen kasvu oli kiinni siitä, mistä saadaan 100 000 metsuria. Nykyään yksi metsäkone tekee 500 metsurin työt.
Hän muistelee, kuinka professori Hörskä (af Heurlin) kehui aikanaan maatalousmaata hyväksi sijoituskohteeksi. Kiinteistöt ovat olleet Lehden keskeinen sijoituskohde, mutta hän haluaa olla mieluummin kiinteistökehityksen alkuvaiheessa, koska itse rakentamiseen liittyy omia riskejä, ellei ole rakennusalan ammattilainen.
Start up -sijoituksista ei ole tullut menestystä. Hän on ollut myös niissä aktiivinen, mutta miehen mukaan 50 sijoituksesta 49 olisi saanut jäädä tekemättä.
”Kun ikää tulee, rahaa pitäisi olla enemmän käteisessä ja osakkeissa”, Lehti toteaa.
Osakkeet ovat likvidimpää varallisuutta kuin kiinteistöt. Käteisen ja korkosijoitusten osuus pitäisi kasvaa iän mukana, esimerkiksi 60 prosenttiin 60-vuotiaalla ja 90 prosenttiin 90-vuotiaalla.
Lehti kertoo esimerkin, että jos vanhemmat tai isovanhemmat lahjoittavat 20 000 euroa lapselle (esimerkiksi 10-20 vuoden kuluessa), tämä pääoma kaksinkertaistuisi 8 prosentin tuotto-oletuksella yhdeksän vuoden välein. 65 vuoden päästä lapsella olisi laskutavasta riippuen 3-5 miljoonan euron osakesalkku.
”90 prosenttia heistä, jotka aloittavat pitkäaikaisen säästämisen, polttavat päreensä ja nostavat pääomansa jossain vaiheessa kokonaan tai osittain pois”, Lehti toteaa sijoittajan yleisimmästä virheestä.
Miten miljonääriksi?
Eero Lehden mukaan miljonääriksi ei tulla yrittämällä, koska karkeasti vain yksi tuhannesta yrittäjästä tulee miljonääriksi, ja 40 prosenttia yrityksistä jää myymättä.
Kokeneen konkarin mukaan palkkatuloista hajauttamalla voi tulla miljonääriksi. Hän ei usko siihen, että sijoittaja voi olla pitkällä aikavälillä markkinoita viisaampi. Yksittäisissä osakkeissa voi onnistua, mutta niihin liittyy aina riski – koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
Lehti painottaa paitsi hajauttamista myös omaa kiinnostusta.
”Metsään ei kannata sijoittaa, jos ei ole metsänhoidosta kiinnostunut.”
Lehden yksi salaisuus on myös säästäväisyys, sillä hän ei ole koskaan ostanut uutta autoa. Vanhoja autoja harrastava Lehti kertoo ensimmäisten kilometrien olevan niin kalliita.
Olipas mukavasti kirjoitettu.