Makeaa salkun täydeltä – suklaavalmistajat kaakaon puristuksessa

Suklaavalmistajat ovat laatuyhtiöitä, joiden pääraaka-aineen hinta on jyrkässä nousussa.
Kaakao Kaakao
Kaakao

Suklaan valmistuksessa käytettävän kaakaon futuureilla käytiin ensimmäisen kerran kauppaa Lontoon pörssissä vuonna 1920. Vastikään kaakaon hinta nousi korkeimmilleen sitten vuoden 1989.

Kaakao kasvaa kuumissa ja kosteissa olosuhteissa päiväntasaajan tuntumassa. Suuri osa kaakaosta kasvatetaan Länsi-Afrikassa, Ghanassa ja Norsunluurannikolla. Myös muutamat Etelä-Amerikan ja Aasian maat tuottavat kaakaota. Vuonna 2022 kaakaon tuotanto laski Ghanassa 30 prosenttia, mikä johti tuotannon alijäämään kolmatta vuotta perätysten.

Tuotannon pienentyminen Ghanassa ei ole yksinomaan ilmastonmuutoksen syytä. Kaakaon jalostuksen tuottamasta lisäarvosta jää tuottajille vain pieni osa. Eri uutislähteiden mukaan Ghanassa ei ole investoitu kaakaon kasvatukseen, ja se alkaa näkymään satojen heikentymisenä ja laiton kaivostoiminta heikentää kasvuolosuhteita. 

Edellisen kerran, vuosina 2008-2011, nopea kaakaon hinnan nousu johti suklaavalmistajien marginaalien heikentymiseen. Suurimmilla suklaavalmistajilla on kuitenkin rautaiset marginaalit. Esimerkiksi amerikkalaisen Hersheyn liikevoittomarginaali on reilusti yli 20 prosenttia.

Suklaata valmistavat yhtiöt luonnollisesti suojautuvat tärkeimpien raaka-aineiden hinnan vaihteluilta futuureilla. Suojausten ansiosta kestää muutaman vuoden ennen kuin hinnan nousu näkyy suklaavalmistajien tuloksissa ja luonnollisesti valmistajat pyrkivät nostamaan hintoja ja pienentämään pakkauskokoja.

Suklaavalmistajien osakkeita ei ole rasittanut pelkästään raaka-aineiden, kaakaon ja sokerin, hinnannousu vaan myös laihdutuslääkkeenä tunnetun GLP-1:n aiheuttama uhkakuva. Laihdutuslääkkeen pelätään tai toivotaan, katsantokannasta riippuen, vähentävän herkkujen kulutusta ja kysyntää.

Mondelezin, Lindtin, Hersheyn, Nestleen ja Barry Callebautin osakekurssien kehitys viimeisen vuoden ajalta.

Suklaavalmistajat ovat takoneet muhkeita tuloksia

Hershey on tunnettu amerikkalainen suklaavalmistaja. Sen 10 miljardin dollarin liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee Yhdysvalloista ja suklaasta. Kansainvälisellä myynnillä ja suolaisilla naposteltavilla on molemmilla 10 prosentin osuus liikevaihdosta maantieteellisesti ja tuoteperheittäin tarkasteltuna. Hershey saattaa näin olla suklaavalmistajista haavoittuvimmassa asemassa. 

Kurssilaskun jäljiltä laatuyhtiönä pidetyn Hersheyn arvostus on painunut mielenkiintoiselle tasolle. Osakkeen P/E-kerroin on painunut ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen alle toisen suklaavalmistajan, Mondelezin, kertoimen ja selkeästi alle viiden vuoden keskimääräisen tason. Tällä hetkellä Hersheyn eteenpäin katsova P/E-kerroin on 19.

Kolmannella vuosineljänneksellä Hersheyn myynti kasvoi 11 prosenttia ja osakekohtainen tulos liki 30 prosenttia. Vuoden 2023 tuloksen yhtiö odottaa kasvavan 11-12 prosenttia. Vain osakekurssi vaikuttaa ennakoivan heikentyvää kehitystä pidemmällä tulevaisuudessa.

Hersheyn ja Mondelezin P/E-kertoimen kehitys viimeisen viiden vuoden ajalta.

Suklaavalmistajat kunnostautuvat myös osingonmaksussa. Hershey on korottanut osinkoaan 14 vuotta perätysten ja tällä hetkellä osinkotuotto on 2,5 prosenttia 45 prosentin jakosuhteella. Osinko on kasvanut yli 10 prosentin vuosivauhtia viimeisen viiden vuoden ajan. Hersheyssä äänivalta on sen perustajan tahtoa ajavalla säätiöllä.

Suurimmat suklaavalmistajat. Lähde: Mondelez

Amerikkalainen Mondelez katsoo olevansa maailman toiseksi suurin suklaavalmistaja perheomisteisen Marsin jälkeen. Mondelez tavoittelee sen ykköspaikkaa kasvavassa tuotekategoriassa. Mondelez synty vuonna 2012, kun elintarvikejätti Kraft Foodsista irrotettiin makeiset ja naposteltavat omaksi yhtiökseen. Viime aikoina sitä on arvosteltu liiketoiminnan jatkamisesta Venäjällä Ukrainan sodasta huolimatta. 

Noin 30 prosenttia Mondelezin yli 30 miljardin dollarin liikevaihdosta tulee suklaasta. Sen suklaabrändejä ovat muun muassa Milka ja Cadbury. Se tunnetaan myös Oreo-kekseistä. Alle kolmannes yhtiön liikevaihdosta tulee Pohjois-Amerikasta ja 40 prosenttia kehittyviltä markkinoilta. Myös Mondelezin liikevoittomarginaali on muhkea 17 prosenttia. Hajautetumman liiketoimintajakauman ansiosta Mondelezin osakekurssi on kehittynyt Hersheytä suotuisammin.

Mondelezin, Nestleen ja Hersheyn liikevoittomarginaalien kehitys.

Mondelez on korottanut osinkoaan 10 vuotta perätysten ja tällä hetkellä osinkotuotto on 2,3 prosenttia 50 prosentin jakosuhteella. Osinko on kasvanut yli 11 prosentin vuosivauhtia viimeisen viiden vuoden ajan. 

Sekä Hershey että Mondelez ovat kasvattaneet liikevaihtoaan noin seitsemän prosentin vuositahtia viimeisen viiden vuoden aikana ja molempien liiketulos on kasvanut noin 14 prosentin tahtia. Osakekohtaiset tulokset ovat kasvaneet tätäkin vauhdikkaammin.

Sveitsiläistä erikoissuklaata

Sveitsiin on listattu useampi suklaayhtiö. Elintarvikejätti Nestle on suuri myös suklaassa ja Kitkatin lisäksi sen brändiportfolioon kuuluu monia paikallisia mutta vahvoja brändejä. Myös Lindtin osake on listattu Zurichin pörssiin, mutta yksi osake (LISN) maksaa huikeat 110 000 euroa kappaleelta. Siksi kymppitonnilla on myynnissä myös yksi kymmenes osakkeesta kaupankäyntitunnuksella LISP.

Barry Callebaut on sveitsiläinen kaakaon jalostaja, joka myy kaakaota ja suklaata eri muodoissa käsityöläisille ja teollisuudelle. Sillä on myös omia suklaabrändejä. Barry Callebautin liiketoiminta näyttäytyy kannattavalta monin mittarein. Sen oman pääoman tuotto on yltänyt viimeisen viiden vuoden ajan noin 15 prosentin tuntumaan ja sijoitetun pääoman tuotto muutaman prosenttiyksikön alemmaksi. 

Kaakaon jalostajana sillä on alhaiset marginaalit, ja kaakoan hinnan nousu oletetusti iskee sen tulokseen voimalla. Barry Callebautilla on kuitenkin vahva tase, joka auttaa yli vaikeampien aikojen.

Add a comment Add a comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Previous Post
Suomi lippu

IMF patistelee Suomea lisätoimiin julkisen talouden tervehdyttämiseksi

Next Post
EKP Euroopan keskuspankki

Onko euroalueen vahva palkkakehitys este koronlaskuille?