Korjausrakentamisen määrä on kääntynyt laskuun. POP Pankin arvion mukaan korjausrakentamisen osuus rakennusinvestoinneista on noin 50 prosenttia riippuen suhdannetilanteesta. Korjausvelkaa syntyy, kun rakennuksen kuluminen ylittää sen ylläpidon.
Pankin mukaan korkojen nousu, heikentynyt ostovoima ja tiukentunut taloustilanne ovat saaneet kotitaloudet ja taloyhtiöt harkitsemaan korjaushankkeiden toteuttamisen aloittamisen viivästyttämistä. Tämä voi vain pahentaa tilannetta ja kasvattaa tulevia korjauskustannuksia.
”Asuntojen korjaustarpeen kasvu on koko yhteiskunnan laajuinen haaste. Lähivuosina korjausvelka kasvaa entisestään, sillä rakennuskanta ikääntyy”, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
”Asuntojen ja kiinteistöjen korjaaminen on hyvin oleellista niiden arvon säilyttämiseksi. Hiipuvilla alueilla tämä tietysti voi olla haastava tavoite, koska asuntojen kysyntä vähenee. Hiipuva kysyntä painaa hintoja alaspäin ja remontit voivat olla suhteettoman kalliita asunnon arvoon nähden.”
Vakuusarvolla on väliä
Kiinteistöjen kunnolla on myös merkitystä lainan saannin kannalta.
”Mitä heikompaan kuntoon kiinteistö pääsee, sitä vaikeampaa on lainan saanti. Jos taloyhtiössä asuntojen arvot ovat laskeneet paljon, heikkenee myös kiinteistön vakuusarvo. Tämä puolestaan heikentää lainansaantimahdollisuuksia ja kuntoa parantavien remonttien toteuttamisesta tulee vaikeaa”, summaa Hulkko.
Sekä uudisrakentamisen että asuinrakennusten korjausrakentamisen kustannukset lähtivät voimakkaaseen kasvuun koronasta elpymisen ja Ukrainan sodan myötä. Vuonna 2022 asuntojen korjausrakentamisen kustannukset kasvoivat 8,8 prosenttia.
Vuonna 2023 kustannusten nousu on ollut keskimäärin 4,4 prosenttia, mikä on vähemmän kuin yleinen inflaatio. Energiakriisin vaikutukset näkyvät korjausrakentamisen kustannuksissa.
Korjausvelalla vaikutusta myös asuntojen hintoihin
Kertyneellä korjausvelalla on myös vaikutusta asuntokauppaan, POP Pankki muistuttaa. Tekemättä jääneet korjaukset laskevat asunnon hintaa ja vaikuttavat sen houkuttelevuuteen.
Ostajienkin tulisi olla olla hyvin selvillä asuntoon tai taloyhtiöön tulevaisuudessa kohdistuvista remonteista. Jos asuntolaina on mitoitettu liian suureksi kotitalouden tuloihin nähden, voi tulevien korjausten rahoittaminen muodostua suureksi haasteeksi.
Käytännössä ongelmana on se, että korjausvelkaa ei ole määritelty taloyhtiön taseessa eikä myöskään omakotiasujat sellaista määrittele, joten asunnon ostoa harkitsevan voi olla se itse vaikea määritellä.
POP Pankin mukaan remonttien hinnat vaihtelevat paljon alueittain ja kotitaloudelle koituvat kustannukset riippuvat paljon siitä missä asunto sijaitsee. Haahtela-tarjoushintaindeksin mukaan rakentamisen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla lähes 20 prosenttia korkeammat kuin kasvu- ja aluekeskusten ulkopuolisessa Suomessa.
Pankin mukaan kerrostalossa sijaitsevan perheasunnon kuukausittaiset lainanhoitomenot ovat 500–600 euroa 15 vuoden laina-ajalla. Pääkaupunkiseudulla putkiremontin kuukausittaiset lainanhoitomenot ovat reilu 90 euroa suuremmat kuin halvimmalla alueella. Omakotitalossa putkiremontin kuukausittaiset lainanhoitomenot ovat 155–185 euroa 10 vuoden laina-ajalla.
| Pää-kaupunki- seutu | Kasvu- keskukset | Alue- keskukset | Muu Suomi | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kerrostalo | Putkiremontti | €/m2 | 900 | 828 | 801 | 756 |
| 90 m2 | 15 vuotta, 4 % | €/kk | 599 | 551 | 533 | 503 |
| Julkisivu | €/m2 | 500 | 460 | 445 | 420 | |
| 15 vuotta, 4 % | €/kk | 333 | 306 | 296 | 280 | |
| Ikkunat | €/m2 | 120 | 110 | 107 | 101 | |
| 10 vuotta, 4 % | €/kk | 109 | 101 | 98 | 95 | |
| Pientalo | Salaojat | €/m2 | 130 | 120 | 116 | 109 |
| 140 m2 | 10 vuotta, 4 % | €/kk | 184 | 170 | 164 | 155 |
| Julkisivu | €/m2 | 110 | 101 | 98 | 92 | |
| 10 vuotta, 4 % | €/kk | 156 | 143 | 139 | 131 | |
| Ikkunat | €/m2 | 115 | 106 | 102 | 97 | |
| 10 vuotta, 4 % | €/kk | 163 | 150 | 145 | 137 |
Tärkeä ja ajankohtainen aihe. Jokaisella taloyhtiön osakkeita omistavalla on oman etunsa vuoksi syytä ymmärtää, mitä remontteja omaan rakennukseen on tulossa. Tämän voi selvittää ilman suurempaa tietoa rakennustekniikasta hyödyntämällä (ilmaisia) digitaalisia työkaluja, kuten erilaiset käyttöikälaskurit ja Arvonosturin korjausvelkalaskelma.