Uutistoimisto Bloomberg kertoo, että ulkomaiset sijoittajat ovat alkaneet jälleen myydä Kiinan kiinalaisia osakkeita uutena vuotena, kun pessimismi maan talouden hitaasta elpymisestä syvenee.
Bloombergin keräämien tietojen mukaan globaalit rahastot myivät osakkeita 7,9 miljardin juanin eli noin 1,1 miljardin dollarin arvosta vuoden 2024 kahden ensimmäisen viikon aikana.
Kiinan osakkeet aloittivat vuoden 2024 heikoiten sitten vuoden 2019 ja hinnat ovat painuneet lähelle viiden vuoden alhaisinta tasoaan. Ulkomaalaisten sijoittajien osakeostot olivat kaikkien aikojen alhaisimmat Kiinassa sijaitsevista osakkeista vuonna 2023, ja tammikuu on matkalla kuudenneksi peräkkäiseksi ulosvirtauskuukaudeksi.
Negatiiviset uutiset ovat vain jatkuneet ja mielialat pysyivät synkkinä, koska kiinan deflaatiopaineet jatkuvat, ja poliittinen tuki on ollut vähäistä.
Teollisuuden suhdannedata yllättivät vuodenvaihteessa alaspäin. Teollisuuden virallinen ostopäällikköindeksi (PMI) laski joulukuussa 49:ään. Lukema on heikompi kuin Bloombergin kyselyssä arvioitu ekonomistien mediaaniennuste 49,6 ja se vastasi kesäkuun lukemaa.
Yli 50:n lukema viittaa yleensä toiminnan laajentumiseen, kun taas alle 50:n lukema viittaa supistumiseen.
Samalla kauppajännitteet Euroopan kanssa kiristyivät. Lisäksi varjopankki Zhongzhi Enterprise Groupin konkurssi on tuonut esiin kasvavia rahoitusriskejä.
Hallinto ei löydä kasvupolkua
Kiinassa asuntokuplan puhkeaminen on ollut suurimpia syitä makrotalouden haasteisiin. Rakentamisen hyytymisellä ja velkavuoren sulattamisella pelätään olevan pitkät ja laajamittaiset vaikutukset Kiinan talouteen ja koko maailmaan.
Uuden vuoden puheessaan Kiinan presidentti Xi Jinping varoitti kiinalaisia edessä olevista haasteista. Mikäli Kiinan keskuspankki alkaisi elvyttävämpään rahapolitiikkaan, voisi se olla myönteistä osakemarkkinoille.
Kiinasta ei ole tullut mitään merkittävää uutta poliittista ilmoitusta, toteaa BNP Paribasin APAC-osakejohdannaisstrategian johtaja Jason Lui 8. tammikuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Vaikka osakkeiden arvostukset ovat painuneet melko alas, Kiinalla ei välttämättä ole kasvupolkua, joka houkuttelisi pääomavirrat heti takaisin, hän arvioi.
Deflaation synkkä varjo
Kun länsimaat kipuilevat korkean inflaation kourissa, on Kiinan ongelman päinvastainen. Kiinaa uhkaa talouden toimeliaisuutta jarruttava deflaatio eli rahan arvon nousu.
Kiinan kuluttajahintaindeksi laski marraskuussa 0,5 prosenttia vuotta aiemmasta, maan kansallinen tilastokeskus kertoi lauantaina antamassaan lausunnossa. Tämä on suurin lasku sitten marraskuun 2020 ja heikompi kuin Bloombergin kyselyssä ekonomistien ennustama 0,2 prosentin lasku.
Tuottajahinnat laskivat vieläkin enemmän, 3,0 prosenttia, kun ekonomistien konsensusennuste odotti 2,8 prosentin laskua. Tehdasteollisuuden kustannukset ovat juuttuneet laskevien hintojen deflaatioon jo 14 peräkkäistä kuukautta.
Economist Intelligence Unit -organisaation vanhempi ekonomisti Xu Tianchen sanoo uutistoimisto Reutersille, että hintatiedot ovat hälyttäviä Kiinan poliittisille päättäjille. Hän näkee niiden taustalla olevan kolme päätekijää: laskevat energian maailmanmarkkinahinnat, talvimatkabuumin hiipuminen ja krooninen ylitarjonta.
