Euroopan keskuspankki (EKP) alkoi kiristää rahapolitiikkaa joulukuusta 2021, kun inflaatio euroalueella oli selvästi alkanut kiihtyä. Tuolloin EKP ilmoitti rahapoliittisten arvopapereiden osto-ohjelmien supistamisesta, ja heinäkuussa 2022 EKP alkoi nostaa ohjauskorkojaan.
Keskuspankki pitää tiukan korkolinjan siitä huolimatta, että markkinoilla hinnoitellaan jo selvästi laskevaa inflaatiota. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi joulukuun lopulla, että EKP:n korkokokouksessa viimeisimmässä kokouksessa ei edes keskusteltu ohjauskorkojen alentamisesta.
Lagarden mukaan inflaation vastainen taistelu ei ole vielä ohi. Keskuspankki ennustaa inflaation kiihtyvän uudestaan, ja näkee inflaation lähestyvän kahden prosentin tavoitetta vasta vuonna 2025. Laganden mukaan korkoja ei voida laskea ennen kuin inflaatio laskee kahden prosentin tasolle, mikä on EKP:n inflaatiotavoite.
Joulukuun 2021 ja joulukuun 2023 välillä kolmen kuukauden euriborkorko nousi 4,5 prosenttiyksikköä, laskevat Suomen Pankin ekonomistit. Myös pitkät korot ovat nousseet merkittävästi.
”Näin suurta ja nopeaa korkojen nousua ei ole euroaikana aiemmin koettu”, Suomen Pankin vanhemmat ekonomistit Aino Silvo, Annika Lindblad ja Hannu Viertola toteavat artikkelissaan.
Koronnostoilla iso vaikutus Suomen talouskasvuun
Ekonomistit ovat arvioineet rahapolitiikan kiristämisen suoria kokonaistaloudellisia vaikutuksia Suomen talouteen. Kiristyvä rahapolitiikka välittyy talouteen viiveellä, ja sen vaikutukset ovat suurimmillaan vuosina 2023 ja 2024.
Mallilaskelman mukaan rahapolitiikan kiristämisen suorat vaikutukset talouskasvuun ja inflaatioon ovat voimakkaita.
”Laskelman mukaan rahapolitiikan kiristäminen joulukuun 2021 jälkeen heikentää vuonna 2023 BKT:n kasvua Suomessa runsaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Hidastava vaikutus inflaatioon on runsaan prosenttiyksikön suuruinen. Vaikutukset heikkenevät vuonna 2024, kun nykyinen korkotaso vakiintuu ja korot alkavat hieman laskea vuoden 2024 kuluessa markkinaodotusten mukaan”, Suomen Pankin ekonomistit toteavat.
Ekonomistien mukaan rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaa talouteen monia eri kanavia pitkin.
”Ohjauskorkojen nosto ja arvopaperiostojen vähentäminen nostavat koko euroalueella sekä lyhyitä että pitkiä markkinakorkoja, kuten euriborkorkoja ja valtionlainojen korkoja. Rahapolitiikan kiristäminen myös vahvistaa euron valuuttakurssia. Korkeammat korot kannustavat säästämään ja vähentävät yksityistä kulutusta, investointeja ja asuntojen kysyntää. Valuuttakurssin vahvistuminen puolestaan heikentää viennin hintakilpailukykyä. Viime kädessä tämä vähentää kokonaiskysyntää ja hidastaa inflaatiota”, ekonomistit listaavat.
Rahapolitiikan linja ajoi Suomen talouden karille
Entäpä jos keskuspankki ei olisikaan nostanut ohjauskorkoja?
Siinä vaihtoehdossa Suomen talous olisi taantuman sijaan selvässä kasvussa, väittää artikkelissaan STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà Suomen Pankin rahapolitiikan vaikutusarvioihin ja talousennusteisiin nojaten.
”Sen sijaan, että talous olisi supistunut 0,5 prosenttia ilman rahapolitiikan kiristämistä talous olisi kasvanut lähes kaksi prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna puolestaan ennustetaan talouden supistumista 0,2 prosenttia, mutta ilman korkojen nostamista talous olisi reilun prosentin kasvussa”, Lainà toteaa.
Lainàn mukaan rahapolitiikka on ollut melko tehoton keino hillitä Ukrainan sodasta seurannutta tarjontainflaatiota.
”Sen sijaan, että inflaatio (YKHI) olisi ollut 4,4 prosenttia viime vuonna, olisi se ollut noin 5,5 prosenttia. Tänä vuonna ennusteen mukaan jäädään jo alle inflaatiotavoitteen yhteen prosenttiin, mutta ilman rahapolitiikan kiristämistä kahden prosentin inflaatiotavoite saavutettaisiin melko täsmällisesti.”
Onko katse ollut liikaa inflaation hillinnässä?
Pääaekonomistin mukaan on viime kädessä talouspoliittinen valinta, valitaanko matalat korot, hyvässä kasvussa olevan talouden ja hieman korkeamman inflaation vai korkeat korot, taantumassa olevan talouden ja hieman matalamman inflaation.
Lainàn mukaan globaaleista energiahinnoista johtuvan tarjontainflaation hillintä ainoastaan rahapolitiikan keinoin on tehotonta ja aiheuttaa suhteettoman suuria hyvinvointitappioita. Hän ei kuitenkaan halua syyttää EKP:tä tai Suomen Pankkia liian kireästä rahapolitiikasta, sillä ne ovat toimineet mandaattinsa puitteissa työkaluilla, joita niillä käytössään on.
Rahapolitiikan liiallisesta kiristämisestä voi pääekonomistin mukaan sen sijaan syyttää rahapolitiikan vallitsevaa ideaa, jonka mukaan inflaation hillintä on eristettävä yksin keskuspankin tehtäväksi.
”Vallitsevat rahapolitiikan ideat ajoivat Suomen talouden kirjaimellisesti taantumaan viime vuonna. Ennusteiden mukaan rahapolitiikka pitää talouden taantumassa myös tänä vuonna. Lievästä inflaation hillinnästä on maksettu kohtuuttoman kovaa hintaa”, pääekonomisti toteaa.
Pankit tämänkin laman masinoi. Missä viipyy pankkiuudistus? Olisiko aika Suomessakin lopettaa pankkisosialismi ja vapauttaa pankkiala kilpailulle koko Eu alueella?
Kannattaa verrata Saksan jos hyötyivät on syy miksi näin on toimittu selvitetty.