Sijoittajien pako on kiihtynyt yhtiöistä, joka valmistavat muun muassa tuulivoimaloiden turbiineja. Saksalaisen Siemens Energyn ja tanskalaisten Vestaksen sekä Orstedin osakekurssit ovat romahtaneet Frankfurtin ja Kööpenhaminan pörsseissä.
”Tuulitehtaiden yhteenlaskettu pörssiarvo on yhdessä hujauksessa rojahtanut yli 60 prosenttia eli 79 miljardia euroa vuoden 2020 lopusta kuluvan vuoden 7. marraskuuhun mennessä”, omaisuudenhoidon konkari Hannu Angervuo laskee.
Myös Nordean alkuviikon katsauksen mukaan puhtaan energian osake-indeksi on laskenut 40 prosenttia vuoden alusta.
Angervuo käyttää tuulitehtaista ilmaisua ”suuri puhallus”.
”Kolmen tuulivoiman laitevalmistajien pörssiarvon pudotus tekee kolmanneksen verrattuna Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta”, Angervuo pelkistää ”tuulen viemää” sijoittajien salkusta.
Tanskalaisen tuulivoiman tehtailijan Orstedin osakekurssi on pudonnut 50 prosenttia kuluvan vuoden alusta ja Vestas Windin 12 prosenttia sekä Siemens Energyn lähes 33 prosenttia Frankfurtin pörssissä.
Pitkä ja jyrkkä pudotus
Financial Times-lehti on sijoittajafoorumille energialaitteissa nostanut tuulitehtaiden yhdeksi verrokiksi myös voimaloistaan tunnetun Wärtsilä-konsernin, joka etenee tanakassa myötäisessä pörssissä.
Voimaloiden ohella laivamoottoreita valmistavan yhtiön osakekurssi on noussut noin 51 prosenttia vuoden alusta.
Angervuo muistuttaa historiasta, että pankkiiriliikkeet hullaantuivat vihreästä energiasta ja samalla kymmenien miljardien tukipotista, mikä veti sankoin joukoin sijoittajia, kuten suuria rahastoja tuulitehtaisiin.
Osakekurssien laskukierre ei tuulitehtailla jää kvartaalitason koukkaukseksi tilauspuhurinkaan aikana. Angervuon mukaan ”pitkä puhallus” tulee esiin etenkin tuulitehtaiden pörssiarvojen sukelluksesta kolmen vuoden eli viimeisen 36 kuukauden aikajaksolta.
Suomessakin tunnetun Vestaksen osakekurssi on ottanut 43 prosenttia miinusta ja pörssiarvosta on huvennut taivaan tuuliin 16,5 miljardia euroa. Yhtiön pörssi- eli markkina-arvo on noin 23 miljardia euroa Kööpenhaminan pörssissä.
Wärtsilä nokittaa
Siemens Energyn osakekurssi heikentynyt 65 prosenttia eli pörssiarvo on alentunut 21,8 miljardista eurosta yhdeksään miljardiin euroon. Orstedin pörssiarvosta on hävinnyt yli 50 miljardia euroa ja pörssiarvo päätyy noin 17 miljardiin euroon.
Wärtsilän osakurssi on noussut noin 46 prosentin verran samalla aikajaksolla. Yhtiön pörssiarvo on noussut 2,2 miljardia eli seitsemään miljardiin euroon.
Heikko kannattavuus ja liikevaihdon romahdus ovat vauhdittaneet sijoittajien irtiottoa tuulitehtaista. Maailman johtavan merituulivoimaloiden Orstedin liikevaihdosta katosi lähes 50 prosenttia eli 2,5 miljardia euroa kolmannella vuosikvartaalilla.
Liiketuloskin painui kolme miljoonaa euroa tappiolle verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen.
”Tuulitehtaat ovat ilmeisesti jättäneet täysin paitsioon korkojen ja raaka-aineiden hintojen nousun”, Angervuo tulkitsee yhtiöiden osavuosikatsausten antia.
Vestas hieman voitolle
Suomessa ehkä eniten tunnetuin Vestas Wind nosti kolmannella vuosikvartaalilla noin 400 miljoonaa euroa liikevaihtoaan, joka päätyi 4,3 miljardiin euroon. Yhtiö punnersi ylös tappioista, mutta tulos per osake jäi miinukselle.
Yhtiö aikoo osavuoden mukaan saavuttaa voitollisen tuloksen kuluvalta vuodelta.
Saksalainen Siemens Energy listautui vuonna 2020 Frankfurtin pörssiin espanjalaisen maatuulivoimalan Gamesan oston jälkeen. Uusiutuvan energian yhtiöksi tuli silloin Siemens-Gamesa, joka on tehnyt kahden viime tilikauden aikana noin miljardin euron liiketappion.
Siemens Gamesa joutui lokakuussa kirjaamaan lähes viiden miljardin euron alaskirjaukset etenkin laitevioista, jotka liittyvät espanjalaiseen Gamesaan. Yhtiön osakekurssi romahti silloin 12 eurosta seitsemään euroon.
Tuulivoima vastatuulessa
Tuulivoima on samalla ajautunut vastatuuleen, mikä painanee jatkossa tuulitehtaiden osakekursseja.
Tuulivoiman tehtailijoiden tuloksia voi Angervuon mukaan tulkita siten, että alan pörssiyhtiöt joutuvat tappioiden seurauksena nostamaan voimaloiden, kuten turbiiniensa hintoja.
Voimayhtiöt eli tuulivoiman pyörittäjät ovat jo vetäneet takaisin investointejaan myös Suomessa. Esimerkiksi Suomen Hyötytuuli ottaa aikalisän Porin Tahkoluodon miljardihankkeessa. Yhtiö mainitsee yhdeksi syyksi ”markkinat”, minkä voi tulkita hinta- ja kannattavuusriskiksi.
Suomen valtio on jakanut vuosien 2012- 2022 aikana 1,4 miljardia euroa tukea tuulivoimayhtiöille eli myllyjen ostajille.
Orsted on joutunut tekemään neljän miljardin euron alaskirjaukset Yhdysvaltain itärannikon myllyprojektien eli Ocean Windin kiville menosta.
Amerikkalaiset nostavat jättimäisten myllyhankkeiden lykkäämisen tai jopa lopullisen hyllyttämisen yhdeksi syyksi hintariskin ja Orsted riskin kustannuksista.
Uusia apajia Wärtsilälle
Tuulitehtaiden ja moottorikäyntisten voimaloiden kannattavuuden vertailussa voi ottaa rinnalle esimerkiksi Wärtsilän voimalat eli Energyn, joka teki kolmannella kvartaalilla 613 miljoonan euron liikevaihdon. Liikevoittoa irtosi yli kahdeksan prosentin verran liikevaihdosta eli ruhtinaallisesti enemmän verrattuna tuulitehtaisiin.
Energyn liikevaihto otti noin 12 prosenttia miinusta ja tilauskertymä16 prosenttia, mikä yhtiön osavuoden mukaan juontaa joidenkin suurten projektien lykkääntymisestä.
Moottorivetoiset voimalat ja tuulimyllyt eivät sulje toisiaan pois, vaan esimerkiksi voimalat pystyvät turvaaman sähkön saantia esimerkiksi aikana, jolloin paukkuva pakkanen hyydyttää tuulivoimalat. Wärtsilä on myynyt myös varastointia tuulisähköön.
Angervuo arvioi, että Wärtsilän ja tuulitehtailijoiden osakurssien tasot antavat tulevaisuuden askelmerkkejä sijoittajille.
”Moottorikäyntiset voimalat tuottavat sähköä tasaisesti verkkoon eli päinvastoin kuin tuulivoima, joka tuo yhä jyrkempää liikettä sähkön hintaan ja sekoittaa riesaksi asti energiamarkkinoita”, Angervuo lisää.
Ammoniakkia ja vetyä moottoreihin
Wärtsilän Vaasan tehtaan insinöörit ovat aiemmin kehittäneet maailman vähäpäästöisimmän nelitahtimoottorin. Yhtiö julkisti taannoin, että Wärtsilän moottori käy ensimmäisenä maailmassa 25 prosentin vetyseoksella.
Yhtiö on jo myynyt ammoniakilla käyvän nelitahtimoottoriin rahtilaivaan.
Wärtsilän ja yhtiön kilpailijat, kuten noin 3,5 miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä saksalainen MAN Energy Solutions käyttää valttinaan niin sanottuja monipolttomoottoreita, joissa voi polttaa dieseliä tai fossiilivapaata polttoainetta.
Wärtsilä on markkinalähteiden mukaan pitänyt megawateilla mitattuna otteensa voimaloissa eli markkinaosuutensa noin 13-15 prosentin välissä.
Wärtsilä ja yhtiön ehkä kovin kilpailija, MAN Energy Solutions käyttävät valttinaan niin sanottuja monipolttomoottoreita, joissa voi polttaa dieseliä tai fossiilivapaata polttoainetta. Wärtsilä ja saksalaisen VW-konsernin omistama MAN Energy käyvät nyt kovaa keskinäistä vääntöä ei-fossiileissa polttoaineissa.
VW aikoo viedä jollakin aikavälillä MAN Energyn pörssiin.
Saksalainen tuulivoimayhtiö Nordex olisi mielenkiintoinen lisä tarkasteluun, joskin taitaa edustaa samaa osakekurssikehitystä. Nordexilla on Suomessa erittäin vahva asema tuulivoimassa.
Tuulivarmat merituuli-voimalat ovat nousussa, mutta maatuulivoimalat eivät ympäristösyistä ol3 sijoittajan suosiossa. Merituulivoimaloiden inertia on myös huomattavasti suurempi kuin maatuulivoimalan ja siksi kannattaa tulevaisuudessa sijoittaa vain offshore-voimaloihin.
Merituulivoimalat voivat tuottaa merivedestä myös paikallisesti vetymoottori-energiaa varastoon tuulivoimalan rungon sisään tehtyyn vetyvarastoon ja lisäksi täysin päästöttömästi ja automatisoidusti.