Korot ovat nousseet tuntuvasti tänä vuonna, ja esimerkiksi 12 kuukauden euriborkorko on nyt noin 4,0 prosenttia, kun vuosi sitten kyseinen korko oli 2,7 prosenttia.
Viime kuukausina markkinakorkojen nousu on kuitenkin pysähtynyt.
Handelsbanken arvioi tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessaan, että isossa kuvassa lyhyiden markkinakorkojen nousu on käytännössä ohi. Seuraavaksi euriborkorot ovat lähinnä sivuttaisliikkeessä ennen kuin laskevat loivasti.
Keskuspankki on nostanut ohjauskorot historiallisen korkealle. Viimeisessä 10 korkokokouksessa ohjauskorkoja on nostettu. Nämä koronnostot ovat vaikuttaneet suoraan markkinakorkoihin ja lainojen viitekorkoihin.
Keskuspankki on nyt tullut tiensä päähän tältä erää. EKP:n neuvosto päätti viimeisimmässä lokakuun korkokokouksessa pitää keskuspankin kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Keskuspankin mukaan keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat tuoreimpien tietojen perusteella kutakuinkin sen aiemman arvion mukaiset. Inflaation odotetaan yhä pysyvän liian nopeana liian pitkään, ja euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen voimakkaita. Inflaatio hidastui kuitenkin tuntuvasti syyskuussa, mikä johtui osin myös voimakkaista vertailuajankohdan vaikutuksista, ja pohjainflaatiokin on useimpien mittareiden mukaan jatkanut vaimentumistaan.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,5 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,0 prosenttia.
Handelsbanken ei odota enää koronnostoja EKP:ltä. Pankin perustelu on sama kuin millä EKP perustelee korkojen pitämistä ennallaan.
”Odotamme, että EKP pitää keskuspankkikorot paikallaan pitkälle ensi vuoteen. Syynä tähän on jähmeästi vaimeneva euroalueen pohjainflaatio eli inflaatio ilman energiaa ja elintarvikkeita”, Handelsbanken toteaa.
Pankki arvioi EKP:n aloittavan keskuspankkikorkojen laskun ensi vuoden jälkipuoliskolla.
Myös korkomarkkinat ennakoivat keskuspankin laskevan korkoja. Handelsbankenin mukaan tämä näkyy odotuksissa, joiden mukaan 12 kuukauden euriborkorko laskee ensi vuonna.
12 kuukauden euribor on Suomessa tärkein asuntolainojen viitekorko. Siksi euriborkorkojen nousun seurauksena on myös asuntolainojen keskikorko noussut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana.
”Syyskuussa olemassa olevien asuntolainojen keskikorko oli 3,86 prosenttia ja uusissa asuntolainoissa keskikorko oli 4,65 prosenttia. Asuntolainakannan keskikorko jatkaa vielä nousuaan lähikuukausien ajan”, pankki toteaa.
Handelsbanken ennustaa asuntomarkkinoiden elpyvät ensi vuoden mittaan, kun inflaatio hidastuu lisää, korot laskevat loivasti, kotitalouksen ostovoima kohenee ja kuluttajien luottamus vahvistuu. ”Arvioimme vanhojen osakeasuntojen hintojen nousevan 1,0 prosenttia vuonna 2024. Kaikkiaan asuntomarkkinat toipuvat eri tahtiin eri puolilla Suomea.”