Hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt kotitalouksien kulutusta sekä investointeja, minkä vuoksi Suomen talous on loppuvuoden taantumassa, ennustaa valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa syksyn taloudellisessa katsauksessa.
Ensi vuonna ministeriö odottaa kotitalouksien ostovoiman kohentuvan, mikä lisää kulutusta ja vauhdittaa talouden kasvuun.
Suomen talous supistuu loppuvuonna. VM:n mukaan kokonaisuudessaan vuonna 2023 talous ei kasva viime vuoteen verrattuna alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta. Ensi vuonna niin yksityinen kulutus, investoinnit kuin vienti kääntyvät kasvuun ja BKT kasvaa 1,2 prosenttia. Vuonna 2025 kulutuksen sekä investointien kasvu vahvistuu, ja BKT kasvaa 1,8 prosenttia.
Taantuma koettelee nyt erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta. Myös teollisuuden tilanne on heikko, kun täyttyneitä varastoja puretaan.
”Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin. Julkisen taloudenpidon automatiikka ja finanssipolitiikka tukevat taloutta jo muutenkin vuosina 2023–2024”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Ennusteessa on monia riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi rakentamiseen, kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ja maailmantalouteen. Niiden toteutuminen viivästyttäisi talouden elpymistä ja pitkittäisi taantumaa.
Inflaatio laskee
Inflaatio on hidastunut vuonna 2023, mutta on edelleen hyvin laaja-alaista ja matkaa EKP:n kahden prosentin tavoitteeseen on vielä.
VM:n mukaan hidastuminen on ennen kaikkea seurausta energian hintojen laskusta, mutta myös muiden erien hintojen nousu on hidastunut ja osan kuukausitasolla myös laskenut.
Inflaation hidastumista viivyttää ensi sijassa palveluissa jatkunut hintojen nousu ja korkojen vaikutus hintaindeksiin. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen osuus inflaatiosta on nyt noin kolme prosenttiyksikköä.
Energian vaikutus inflaatioon pysyy negatiivisena loppuvuonna, sekä polttoaineiden että sähkön vuoksi. Raakaöljyn hinta on kuitenkin noussut loppukesästä uudelleen OPEC-maiden tuotannon rajoittamisen, euron heikentyneen kurssin ja öljyn lisääntyneen kysynnän vuoksi. Tämän seurauksena polttoaineiden negatiivinen vaikutus kuluttajahintaindeksiin hiipuu loppuvuonna, ministeriö ennustaa.
Vaikka öljyn hinta on noussut, markkinat eivät odota samanlaista hintapiikkiä kuin vuonna 2022. Sähkön markkinahinnat pysyivät kesällä matalalla tasolla ja hinnan odotetaan pysyvän talvella huomattavasti maltillisempana kuin viime talvena, huolimatta siitä, että volatiilisuus spot-hinnoissa säilyy jatkossakin.
Vuosina 2024 ja 2025 sähkön markkinahinnan odotetaan olevan alemmalla tasolla kuin vuosina 2022 ja 2023, mutta hieman korkeammalla kuin vuonna 2020. VM:n mukaan kuluttajahinnoissa sähkön hinnanlasku näkyy viiveellä, sillä monella kuluttajalla on määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus.
VM:n ennusteessa vuonna 2023 inflaatio on keskimäärin 6,2 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna.
Inflaatio on kuitenkin huomattavasti tätä hitaampaa vuoden lopussa. Ennusteessa pohjainflaatio nousee vuodesta 2022, koska palveluiden ja tavaroiden hintojen nousu kiihtyi vielä vuoden alkupuoliskolla.
Korkea hintataso ja korkojen nousu ovat vähentäneet kysyntää ja hintapaineet helpottavat vähitellen. Ensi vuonna VM ennustaa kuluttajahintaindeksin nousuksi vain 2,2 prosenttia. Hintataso jää kuitenkin energiakriisiä edeltävää tasoa korkeammaksi.
VM:n mukaan korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja niiden ministeriö odottaa kääntyvän laskuun ensi vuonna.
Kotitalouksien reaaliansiot nousevat
Inflaation hidastuminen jatkuu ja palkankorotukset ylittävät hintojen nousun. Kotitalouksien ostovoima kääntyykin kasvuun, ja sen myötä myös kotitalouksien kulutus lisääntyy sekä vuosina 2024 että 2025.
VM:n mukaan reaaliansioiden lasku alkaa siis olla ohi.
Ansiotasoindeksin nousuvauhti nopeutui kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 3,6 prosenttiin edellisen vuoden 2,3 prosentista. Lisäksi Tilastokeskus arvioi palkkojen nousun nopeutuneen edelleen
merkittävästi heinä-syyskuussa. Nopeutuminen oli seurausta sopimuspalkkojen kasvusta, sillä palkkaliukumat pienenivät.
Erityisesti kuntasektorin sopimuspalkkojen nousu nopeutui selvästi, mutta muillakin julkisen ja yksityisen sektorin toimialoilla maksettiin edellisvuotta suurempia sopimuspalkkoja.
Toimialoista etenkin kiinteistö- ja vakuutuspalveluiden sekä terveydenhoitopalveluiden ansioiden nousuvauhti nopeutui merkittävästi, kun taas jalostuksen nousuvauhti nopeutui vain
hieman.
Reaalipalkat laskivat lähes neljä prosenttia edellisestä vuodesta, sillä inflaatio ylitti edelleen selvästi ansiotasoindeksin nousuvauhdin jo seitsemättä vuosineljännestä peräkkäin. Reaaliansioiden taso ei kuitenkaan toisella vuosineljänneksellä enää laskenut alkuvuodesta.
VM ennustaa reaaliansioiden laskevan tänä vuonna 1,9 prosenttia, mutta nousevan ensi vuonna 1,3 prosenttia. Vuodelle 2025 ministeriö odottaa 1,6 prosentin reaaliansioiden nousua.
Alkuvuoden jatkunut työllisyyden kasvu on taittunut kesällä ja lievä lasku jatkuu loppuvuonna. Heikoin työllisyystilanne on rakentamisessa. Työllisyyden lasku jää kuitenkin lyhytaikaiseksi ja työllisyys kasvaa uudelleen jo ensi vuonna. Vuoteen 2025 mennessä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste nousee 74,3 prosenttiin ja työttömyysaste laskee seitsemään prosenttiin.
