Keskusrikospoliisi on aloittanut esiselvityksen valtion vienninedistämisyhtiö FinPro:n toimintaan liittyvässä asiakokonaisuudessa, joka liittyy aiemmin myös julkisuudessa esillä olleeseen epäilyyn julkisten varojen väärinkäytöstä.
Esiselvityksen tarkoituksena on selvittää, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja ovatko Suomen viranomaiset toimivaltaisia käsittelemään asiaa. Tässä vaiheessa poliisi ei halua asiasta enempää tiedottaa.
Finpro ja Tekes yhdistyivät Business Finlandiksi vuonna 2018.
Finpron USA:n tytäryhtiössä työskennellyttä henkilöä epäillään merkittävistä taloudellisista väärinkäytöksistä vuosina 2011–2017.
Business Finland kertoo tiedotteessaan, että työntekijän epäillään johtaneen Finpro oy:tä harhaan esimerkiksi muunnelluilla pankkitositteilla. Epäselvien kulujen määrä kirjanpidossa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa dollaria ja suurimmat väärinkäytökset vaikuttavat painottuvan vuosille 2015–2016. Entinen työntekijä oli vuoteen 2017 asti Finpron tytäryhtiön Finpro oy USA:in palveluksessa.
Selvitysten perusteella Finprota on johdettu harhaan hyvin monenlaisin ja monimutkaisin tavoin, esimerkiksi muunnelluilla pankkitositteilla, minkä johdosta muun muassa kirjanpidon ja tiliotteiden vertailu kontrollitoimenpiteinä jäivät tehottomaksi.
Business Finlandin mukaan asiaan on vaikuttanut myös se, että USA:ssa yrityksiltä ei edellytetä samanlaista tilintarkastuskäytäntöä kuin Suomessa.
Vuonna 2016 Finpro kuitenkin kiinnitti huomiota talousepäselvyyksiin ja ryhtyi selvittämään asiaa.
Kun Finpro ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes yhdistettiin Business Finlandiksi vuonna 2018, asia siirtyi uuden organisaation eli Business Finlandin hoitoon. Samalla Finpro USA -yhtiön nimi muutettiin Business Finland USA -nimiseksi.
Business Finland USA nosti kesällä 2018 siviilikanteen entistä työntekijäänsä talousväärinkäytöksien vuoksi Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa siviilikannetta ja konkurssimenettelyä hoitavat parhaillaan paikalliset asianajotoimistot.
Julkisuudessa on kummasteltu, miksi Business Finland ei nostanut työntekijää vastaan rikoskannetta, vaan tyytyi siviilikanteeseen.
Business Finland selittää tämän Suomen ja USA:n oikeusjärjestelmien oleellisilla eroilla. Rikosasian ja vahingonkorvausasian käsittely samassa prosessissa ei ole Yhdysvalloissa samalla tavoin mahdollista kuin Suomessa, joten Business Finlandin on täytynyt valita jompikumpi oikeudenkäyntitapa.
Business Finland kertoo arvioineensa huolellisesti USA:n oikeusprosessin vaihtoehtoja ja käyttänyt paikallisten asianajotoimistojen asiantuntemusta oikeudenkäyntitavan valinnassa ja riskianalyysin tekemisessä. Asiantuntijaselvitysten perusteella Yhdysvaltojen rikoskanteen nostamisen olisi sisältynyt merkittävä riski siihen, että väärinkäytösten yksityiskohtia ja vahingon todellista määrää ei olisi saatu selvitettyä, Business Finland toteaa.
Business Finland kertoo tukevansa poliisia esiselvityksen teossa kaikin käytettävissä olevin keinoin, ja pitää hyvänä, että esiselvitys aiheesta tehdään.
Eduskunnassa kokoomuksen viisi kansanedustajaa on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Business Finlandin rahankäytöstä ja sen valvonnasta. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet kansanedustajat Terhi Koulumies, Tere Sammallahti, Mia Laiho, Oskari Valtola ja Ville Väyrynen. Kansanedustajat haluavat tietää, onko valtionhallinnossa tehty omaa selvitystä, miten varojen väärinkäyttö on mahdollista.