Suomi velkaantuu ja työikäinen väestö jatkaa vähenemistään. Tämän seurauksena entistä suuremmat velkalastit ovat yhä harvempien kannateltavina.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen taloudellinen huoltosuhde oli 133 vuonna 2021, eli sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolista henkilöä. Suhdeluku on kasvutrendillä eli työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä on yhä enemmän suhteessa työssäkäyviin. Trendin odotetaan jatkavan samaa rataa, koska väestön ikääntyessä eläkeläisten määrä kasvaa.
Epäterve huoltosuhde on ollut vuosikymmeniä tiedossa ja johtopäätös selvä: yhteiskuntaa kannattelevaa työvoimaa tarvitaan lisää, vaatii Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK). Kun työ ja tekijä eivät kohtaa, on työn sääntelyä parannettava.
”Työlinja tarkoittaa kannustinloukkujen purkamista, parempaa työrauhaa, enemmän paikallista sopimista. Toimivan demokratian edellytys on toimiva markkinatalous. Meidän on luotava lisää tilaa reilulle kilpailulle, joka vauhdittaa myös kasvua ja tekee tilaa yrittäjyydelle”, linjaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Kansallinen senioriliitto ry vaatii, että hallitusohjelmaan kirjataan keinoja, joilla kannustetaan sekä työnantajia että työntekijöitä jatkamaan työsuhdetta eläkeiän jälkeen.
Eläkeläisten voimavaroja ei hyödynnetä
Suomalaiset eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia, ja heillä on paljon osaamista ja voimavaroja, joiden käyttäminen helpottaisi työvoimapulaa.
Järjestön mielestä yksi keskeisimmistä esteistä eläkeikäisten työssäkäynnin jatkamiseksi löytyy asenteista.
”Ei ole mitenkään harvinaista, että jo alle 50-vuotiaita saatetaan pitää liian vanhoina työmarkkinoille, ja heidän sijastaan palkataan mieluummin nuorempia”, huomauttaa senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina.
Mikäli tavoitteena on, että yhä useampi suomalainen työskentelee ainakin 70-ikävuoteen asti, meidän pitää arvostaa iäkkäämmän väestön antamaa työpanosta ja kokemusta, mainitsee Taina.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan seniori-ikäiset haluavat eläkkeelle jäätyään työskennellä esimerkiksi osa-aikaisessa työsuhteessa.
”On myös työtehtäviä, joissa eläkeläinen voi toimia nuoremman työparina ja näin jakaa työssä saatua kokemusta ja hiljaista tietoa eteenpäin”, mainitsee Taina.
Monenlaisia rajoitteita eläkeläisten työssä jatkamiselle
Tainan mukaan joustavat työmarkkinat ja oikeudenmukainen verotus lisäävät eläkeläisten halua jatkaa työelämässä kasvavan arvostuksen lisäksi.
Senioriliiton mukaan myös liian tiukka byrokratia vaikeuttaa työssä jatkamista. Joissakin työtehtävissä työn tekemiseen liittyvä koulutus ja luvat vanhenevat melko pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Esimerkiksi eläkkeellä oleva hoitaja, joka jatkaa osa-aikaisesti työssä, ei voi saada täydentävää koulutusta työn puolesta kaikilla alueilla Suomessa. Myös lupien uudistamisesta tulee neuvotella työnantajan kanssa.
Käytännöt tulisikin yhdenmukaistaa kaikkialla Suomessa niin, että myös eläkeikäisellä työntekijällä on mahdollisuus saada tarvittava lisäkoulutus ja uusia työtehtävän hoitamiseen liittyvät luvat.
”Työvoimapulaa potevilla aloilla, kuten hoiva-ala, on työnantajan etu, jos työkykyisellä eläkeläisellä on valmiudet ja päivitetty osaaminen jatkaa työtehtävissä, silloin kun siihen on tarve”, toteaa puheenjohtaja Taina.
