Verotus ei suosi sijoittamista kaikkein tuottoisampaan omaisuusluokkaan, muistuttaa Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja Karri Salmi.
Valtiovarainministeriö on julkaissut verokartoituksen, jonka tehtävänä on tuottaa poliittisen päätöksenteon tueksi aineistoa verojärjestelmän tuottamista tuloista, tuottaa tietoa verojärjestelmän eri kiristysvaihtoehdoista ja arvioida niiden vaikutuksia.
Ministeriön kartoituksessa esitetään keinoja, joilla julkista taloutta voidaan vahvistaa seuraavalla hallituskaudella.
Yhtenä keinona mainittiin myös pääomaverotukseen liittyvät tiukennukset ja listaamattomien osakkeiden osinkoverotuksen kiristäminen.
Valtiovarainministeriön menokartoituksessa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksessa nähdään ongelmia. Kartoituksen mukaan järjestelmää tulisi yhtenäistää, mikä samalla lisäisi verotuottoja.
Keskeiseksi ongelmaksi kartoituksessa arvioidaan korkea nettovarallisuudelle laskettu kahdeksan prosentin tuottoraja. Neutraalissa järjestelmässä tuottoprosentin tulisi vastata riskitöntä korkoa lisättynä pienellä riskipreemiolla. Verotuksen ennakoitavuudella voidaan perustella myös matalampaa kiinteää tuottoprosenttia.
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdotti tuottoprosentin alentamista neljään prosenttiin. Samalla olisi poistettu euromääräinen 150 000 euron raja ja asetettu nettovarallisuusrajan alittavan pääomatulo-osingon veronalainen osuus 40 prosenttiin. Tämä yksinkertaistaisi osinkoverotusta, vähentäisi kannusteita tulonmuuntoon ja kohtelisi eri tyyppisiä investointeja nykyistä neutraalimmin.
Muutos myös lähentäisi listatun ja listaamattoman yhtiön osinkoverotusta toisiinsa ja madaltaisi osaltaan listautumiseen liittyvää kynnystä.
Liikaa kannusteista sijoittaa seiniin
Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja Karri Salmi arvioi, että ministeriön verokartoituksessa oli otettu melko hyvin huomioon pääomaverojen kiristämisen ongelmalliset puolet.
”Esimerkiksi inflaation vaikutus pääomaverojen todelliseen tasoon oli hyvin selvästi huomioitu, jolloin reaalituottojen efektiivinen verokanta muodostuu selvästi nimellistä korkeammaksi. Tämä on olennainen elementti myös Osakesäästäjien kannanotoissa tavoiteltaessa neutraalia verotusta”, Salmi toteaa.
Kartoituksessa otettiin kantaa myös siihen, että pääomaveroja kiristämällä kannustetaan kansalaisia sijoittamaan entistä enemmän omistusasuntoihin. Salmen mukaan tämä on myös ollut Osakesäästäjien kantavana teemana. Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä kannustaa suomalaisia sijoittamaan liian paljon varallisuudestaan seiniin.
Salmen mukaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön lausunnot olivat varsin neutraalit liittyen meihin osakesäästäjiin. Kartoituksen perusteella merkittävää raippaa ei olisi luvassa suomalaisten osakesäästäjien arkeen.
Osinkoverotus liian korkea
Yksi asia Osakesäästäjien puheenjohtajaa kuitenkin ministeriön kartoituksessa hiertää.
Kartoitus otti Salmen mielestä melko radikaalistikin kantaa listaamattomista osakkeista saatujen osinkojen verotukseen. Näkökulma oli melko selkeä: nettovarallisuudelle laskettua kahdeksan prosentin tuottorajaa tulisi alentaa selvästi, jopa neljään prosenttiin.
”Tämä alentaisi merkittävästi listaamattoman yhtiön mahdollisuuksia jakaa kevyen verokannan osinkoja”, Salmi toteaa.
Salmen mukaan osakesijoittaminen ei ole verotuksellisesti samassa asemassa kuin moni muu varallisuus.
”Osakesäästäjien keskeinen teema on neutraali verotus. Nyt osingoista maksetaan merkittävästi korkeampaa veroa kuin käytännössä mistään muusta sijoitusluokasta, kun otetaan huomioon yrityksen maksama yhteisövero voitosta ja voittovaroista maksettava osinkovero. Tämä on johtanut siihen, että Suomessa varallisuus on keskittynyt seiniin.”
Pitkällä tähtäyksellä kaikkein tuottoisampaan omaisuusluokkaan, eli osakkeisiin, ei sijoiteta yhtä voimakkaasti, Salmi muistuttaa. Se heikentää yksilöiden ja kansantalouden edellytyksiä merkittävästi pitkällä tähtäyksellä.
”On kuitenkin ilokseni todettava, että valtionvarainministeriössä on tämän kartoituksen perusteella selvästi sisäistetty tämä dilemma ja ainakaan vääränsuuntaisia liikkeitä ei tämän kartoituksen perusteella tarvinne pelätä.”
Veropohjaa laajemmaksi
Salmi kertoo, että Suomen Osakesäästäjien näkemys listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksesta on myös selkeä. Niiden korottamista järjestö ei kannateta.
Salmi kääntää asetelman toisinpäin. Sen sijaan että kiristetään listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotusta, tulisi pörssiyhtiöiden osinkoverotusta keventää.
”Näkemyksemme on, että listattujen osinkojen verotusta tulisi viedä samalle tasolle kuin listaamattomien. Fiskaalisena ratkaisuna olemme esittäneet, että pörssiyhtiöiden verotus tuotaisiin samalle tasolle listaamattomien kanssa ja samalla veropohjaa laajennettaisiin siten, että kaikki osallistuisivat osinkoverojen maksuun, ei ainoastaan suomalaiset piensijoittajat.”
Etuna Osakesäästäjien mallissa olisi se, että veropohjaa saataisiin kasvatettua ja samalla pystyttäisiin kannustamaan suomalaisia laajentamaan sijoituskenttäänsä seinistä osakkeisiin.
”Tällä hetkellä ainoastaan murto-osa pörssiyhtiöiden osingonsaajista maksaa niistä veroa, lähinnä suomalaiset kotitaloudet”, Salmi toteaa.
