Euroopan keskuspankille eli EKP:lle on tullut liikaa huteja inflaation torjunnassa.
Näin voi päätellä pääjohtaja Christine Lagarden alkuviikon lennokkaasta ”what ever it takes”-kannanotosta.
EKP ottaa siten kaikki keinot peliin hintavakauden palauttamisen puolesta, kuten aiemman vuoden 2021 eurokriisin aikana.
”EKP:n ennusteet inflaatiosta ovat jääneet heikoksi osumatarkkuudessa. Sama pätee korkojen nostojen tasoissa ja ajoituksessa, omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa.
EKP käyttää inflaation talttumisessaan aseenaan ohjauskorkoa, joka sulkee sisäänsä kulloisenkin korkotason keskuspankin luotoissa ”tavallisen tallaajan” pankeille.
Euroopan Keskuspankin hidasvetoista inflaation torjuntaa voi peilata sitä vasten, että EU:n inflaatio vauhdittui viime vuonna historialliseen ennätykseen eli 9,2 prosentin tasolle. USA otti hopeaa 8,7 prosentillaan. Etenkin energiakriisi sytytti Venäjän Ukrainan tuhon seurauksena inflaation eli kuluttajahintojen nousun EU:n alueella.
EKP on elvytyksen nimissä vyöryttänyt noin 5 000 miljardia euroa likviditeettiä eli setelirahaa euroalueelle. Keskuspankki on ostanut euroalueen valtion lainoja pankeilta ja sijoittajilta, mikä on pitänyt myös pörssikursseja ennätystasolla.
”Koko massiivinen elvytyspotti tekee noin 2 000 euroa per EU:n asukas. Likviditeetti näkynee edelleen Saksan ja Ranskan pörsseissä, jotka ovat lyöneet vielä ennätyksiä”, Angervuo toteaa.
Konkarisalkunhoitaja kehotti jo viime vuoden lopulla piensijoittajia noteeraamaan korkoriskit sekä EKP:n silloiset katteettomat ennusteet inflaatiosta.
”Keskuspankin ennusteet inflaation tilapäisyydestä lensivät roskakoriin, ja EKP joutui taipumaan korkojen nostoon”, Angervuo totesi yli vuosi sitten SalkunRakentajan haastattelussa.
Minne EKP myy velkakirjansa?
Inflaatio kiriminen on kääntänyt EKP:n velkapapereiden ostot myynneiksi eli keskuspankki ryhtyy purkamaan massiivista valtionlainojen sijoituksiaan eli 5 000 miljardin euron ostoksiaan.
Suursijoittajana tunnettu Björn Wahlroos totesi vastikään, että EKP:n rahoituspuskuri estää inflaation talttumisen euroalueella. Wahlroos ei avannut ”estämisen” syitä sijoittajille.
Umpikujaa voi jäljittää siten, että EKP on aloittanut maaliskuussa lainapapereidensa myynnin markkinoille. Myyntiin menee kuukausittain noin 15 miljardin euroa.
Mutta mistä löytyvät ostajat velkakirjoille?
Angervuon mukaan ongelmaksi koituu se, että mistä EKP löytää nyt sijoittajat eli ostajat velkapapereilleen aikana, jolloin keskuspankki ryhtyy jyrkkiin koronnostoihin inflaation seurauksena.
”EKP:n osti sijoittajilta pitkiä velkapapereita jopa nollakorolla. ”Mutta löytävätkö sijoittajat varat velkapapereiden ostoihinsa, kun korot ovat samaan aikaan kovassa nousussa”, Angervuo kysyy.
Suomen Pankki jää ilman osinkoja
Jos ja kun EKP myy noin 15 miljardilla valtioiden velkapapereitaan vuodessa, niin Angervuo laskee, että 5 000 miljardin euron velkapapereiden myynti kestäisi peräti 27 vuotta.
”EKP:n johto ei ole nostanut esimerkiksi tappioriskejä esiin luottojen mahdollisesta myynnistään”.
Angervuon mukaan spekulointi myyntiajasta kuvastaa elvytyksen massiivisuutta muutaman vuoden sisällä.
EKP:llä riittää vielä pääomapuskuria mahdollisten tappioiden varalle, joita voi tulla velkakirjojen myynnistä. Keskuspankintaseen loppusumma oli viime vuoden lopussa 8 000 miljardia euroa ja lisäksi euroalueen arvopapereita oli noin 5000 miljardin edestä.
Angervuo toteaa EKP:n tilinpäätöksestä, ettei EKP maksa osinkoa Suomen Pankille viime vuoden tilikaudelta. Nordean pääekonomisti Jan Van Gerich (Kauppalehti 9.3) on varoittanut mahdollisista miljardiluokan tappioista Suomen Pankille.
EKP:n ennusti joulukuussa, että kokonaisinflaatioksi tulee kuluvalle vuodelle 6,3 prosenttia ja 3,4 prosenttia ensi vuonna. Pohjainflaatioksi ennusteen mukaan 4,2 prosenttia ja 2,8 prosenttia vuodelle 2024.
Eurostatin mukaan euroalueen talouskasvu on hyytynyt noin nollaprosentin tasolle vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Suomikin painui 0,6 prosenttia miinukselle eli yhdeksi heikoimmaksi euromaista”.
”Korkojen nosto on siten kovaa riskipeliä talouskasvulle, ” Angervuo lisää.
Pohjainflaatiosta tyrmäys EKP:lle
Kokonaisinflaatio sulkee sisäänsä kuluttajahintojen nousun eli ostovoiman pudotuksen.
Pohjainflaatio, josta jäävät pois energia ja elintarvikkeet. kertoo puolestaan muun muassa palkkojen korotusten ja raaka-aineiden hintojen vaikutuksen esimerkiksi teollisuuden tuotantokustannuksiin, mikä on tullut tuottajanhintojen nousupiikkinä.
Angervuon mukaan etenkin ennakkotietoa euroalueen helmikuun 5,6 prosentin pohjainflaatiosta voi pitää tyrmäyksenä keskuspankin johdolle.
Sijoittajat ja analyytikot veikkasivat, että pohjainflaatio hidastuu helmikuussa, mutta toisin kävi.
”Nyt ei tarvitse kantaa huolta liian matalasta inflaatiosta, mikä koitui ongelma euroalueella lähes vuosikymmenen ajan ja johti sitten elvytykseen.” Angervuo lisää.
Inflaatio ja teollisuuden tuottajahintojen kallistuminen tulee esiin polarisoitumisesta, joka jakaa Helsingin pörssin yhtiöt voittajiin ja häviäjiin kannattavuudessa.
Angervuon selvityksen mukaan vain puolet yhtiöistä pystyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä parantamaan liikevoittoaan, joka vastaavasti heikkeni puolella yritysjoukosta.
Pörssikonkari toteaa edelleen, että yritykset, joissa tulokset laskivat, eivät siten pystyneet täysin ajamaan kustannusten kallistumista myyntihintoihinsa.
”Euroalueen lähes kymmenen prosentin palkankorotukset kahdelle seuraavalle vuodelle menevät vasta viiveellä läpi tuotantokustannuksissa, mikä ei vielä tulee esiin nykyisessä inflaatiossa”, Angervuo lisää.
