Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen tulosraportointi käynnistyy Yhdysvalloissa jo muutaman viikon kuluttua. Varainhoidon konkari Hannu Angervuon mukaan sijoittajien tunnelmat ovat varsin sekavat, sillä eniten sijoittajia askarruttaa pankkikriisin uusiutumisen mahdollisuus.
Analyytikoiden mukaan paine kohdistuu eniten USA:n osavaltioiden alueellisiin pankkeihin. Ne voivat joko nostaa omia korkojaan, mikä heikentää voittoja, tai joutua ponnistelemaan rahoituspohjansa vahvistamiseksi, jos tallettajat lähtevät.
Federal Reserven uusien tietojen mukaan USA:n alueelliset pankit ovat sekasortoisessa tilanteessa ja niiden asiakkaat ovat siirtäneet varojaan maan suurimpiin rahoituslaitoksiin turvaan.
Jonkinlaista helpotusta tilanteeseen tuonee uutistoimisto Bloombergin saama tieto siitä, että Yhdysvalloissa konkurssiin menneen Silicon Valley Bankin talletukset ja lainat on myyty First Citizens -pankille.
Keskuspankin perjantaina julkaisemien uusien tietojen mukaan 25 suurinta amerikkalaispankkia on kerännyt 67 miljardia dollaria uusia talletuksia, kun samalla alueelliset ja kunnalliset pankit ovat menettäneet 120 miljardia dollaria 15. maaliskuuta päättyneellä viikolla.
Suurten pankkien lisäksi tallettajat siirtävät varojaan myös pieniriskisiin rahamarkkinarahastoihin.
USA:ssa on rahamarkkinarahastoihin virrannut kahden viime viikon aikana enemmän rahaa kuin koronakriisin alkuvaiheessa. Rahamarkkinarahastoissa on rahaa nyt yli 5 000 miljardia dollaria, kun esimerkiksi vuosina 2018-2019 rahamäärä oli noin 2000 miljardia dollaria, Angervuo kertoo.
”Markkinoilla keskustellaan vilkkaasti, miksi korot ovat romahtaneet viime viikkojen aikana”, Angervuo toteaa.
USA:n kahden vuoden korko oli maaliskuun alussa lähes 5,1 prosenttia, mutta nyt korko on romahtanut 3,8 prosenttiin. Pitkän maturiteetin 10 vuoden USA:n velkakirjan korko on puolestaan laskenut maaliskuun alun 4,1 prosentista alle 3,4 prosentin. Erityisen nopeaa on ollut siis lyhyiden korkojen lasku.
”Tällaisia korkojen romahduksia on harvoin nähty”, Angervuo toteaa pitkän kokemuksensa rintaäänellä.
Yleisen markkinanäkemysten mukaan korkojen romahdus kertoo sijoittajien paenneen lyhyisiin korkotuotteisiin muista omaisuusluokista.
Angervuo nostaa pankkiriisissä esiin myös riskin, jota ei ole julkisessa keskustelussa tuotu esiin: kiinteistösijoitukset.
”Markkinoilla pelätään mahdollista pankkikriisin uusiutumista, koska pankeilla ja niiltä rahaa lainanneilla asiakkailla on merkittäviä kiinteistöomistuksia.”
Angervuon mukaan kiinteistöjä on ostettu nollakorkojen aikana 2-4 prosentin tuottotasolla. Nyt riskitön valtion 10 vuoden lainan korko on noussut vuodessa 2,35 prosentista muutama viikko sitten olleelle yli 4,0 prosentin tasolle.
”Pankkien ja runsaasti uusia lainoja ottaneiden yhtiöiden lähiajan tuloskehitykseen kannattanee suhtautua varauksella. Sen sijaan teollisuuden ja useimpien teknologiayhtiöiden tuloskehitys ensimmäisellä neljänneksellä on todennäköisesti kehittynyt normaalisti”, Angervuo arvelee.
Analyytikot ennustavat S&P 500-indeksiyhtiöiden ensimmäiselle neljännekselle 1,9 prosentin liikevaihdon kasvua ja 6,1 prosenttia laskevia tuloksia. Angervuon mukaan vuoden alkaessa liikevaihdon kasvuennuste S&P 500-yhtiöille oli 3,4 prosenttia ja tuloksen laskuodotus oli 0,3 prosenttia. Analyytikot ovat siis reivanneet ennusteitaan aiempaa pessimistisemmiksi.
Konkarisijoittajan mukaan sektoreista suurimmat tuloskasvut ennustetaan sykliselle kulutukselle (+27,7%), teollisuudella (+13,1%), energialle (+12,3%), rahoitukselle (+4,1%) sekä kiinteistöille (+1,2%). Suurimmat tuloslaskut osuisivat puolestaan materiaalit sektorille (-36,1%), terveydenhuollolle (-20,4%), kommunikaatio sektorille (-15,8%) sekä informaatioteknologialle (-12,0%).
