Suomen talouden kasvunäkymät eivät päätä huimaa.
LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 1,5 prosentin ja vuodelle 2024 1,4 prosentin talouskasvua. Syksyn ennustetta tälle vuodelle on korjattu 1,7 prosenttia alaspäin.
Tutkimuslaitos on siten korjannut syksyn ennustetta vuodelle 2022 huomattavasti alaspäin Ukrainan sodan takia. LABOREn arvioin mukaan Suomen Venäjän-kauppa voidaan korvata suurelta osin uusilla tuonti- ja vientimarkkinoilla. Tästä huolimatta sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5–2,0 prosenttia.
Myös pitemmällä aikavälillä on kasvuhaasteita.
Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jää 2020- ja 2030-luvuilla vain noin 1,2 prosenttiin, ja sen jälkeen hidastuu edelleen vain noin puoleen prosenttiin vuodessa.
Keskuspankin mukaan talouden kasvumahdollisuuksia heikentävät sekä työikäisen väestön pieneneminen että heikko työn tuottavuuskehitys. Tuottavuuskehitystä hidastavat puolestaan sekä tuotannollisten investointien vähäisyys että inhimillisen pääoman heikentyvät näkymät.
Suomen maantieteellinen asema heikkenee
Ongelmana on lisäksi väestön ikääntymisestä johtuva terveys- ja hoivapalveluiden kysynnän kasvu entisestään, jolloin nämä tuottavuuskehitykseltään heikot palvelut sitovat tulevaisuudessa aiempaa suuremman osan työvoimasta. Näistä trendeistä johtuva hidas talouskasvu vaikeuttaa puolestaan julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisua.
”Väestönkasvun pysähtymisen takia asukasta kohden laskettu BKT kehittyy ennusteissa kyllä likimain verrokkien vauhtia. Tätä ei kuitenkaan voi pitää kovin hyvänä saavutuksena, koska se tarkoittaa 2008 jälkeen syntyneen huomattavan kasvukuilun jäämistä pysyväksi”, toteaa Etlan entinen toimitusjohtaja ja nykyinen Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä blogissaan.
Tämän hetken arvioissa ei myöskään ole otettu huomioon Venäjän aloittaman sodan seurauksia, Vihriälä muistuttaa.
”Suomen talousmaantieteellinen asema heikkenee Venäjän markkinoiden kadotessa ja Aasian lentoyhteyksien heikentyessä ja myös Suomen maariski arvaamattoman Venäjän naapurina saattaa kasvaa.”
Vihriälän mukaan tällainen kasvunäkymä ja yksin väestörakenteen muutoksesta johtuvat lisäpaineet julkisten menojen lisääntymiseen johtavat julkisen talouden alijäämien ja velan pysyvään kasvuun.
”Tämä paljon puhuttu kestävyysvajeen ongelma siis on olemassa, vaikka mitään ikäviä kasvua heikentäviä ja/tai julkisia menoja lisääviä uusia sokkeja ei syntyisi. Tällaisen näkymän vallitessa on vaikea huolehtia kaikkia kansalaisia koskevasta ja ympäristön asettamat rajoitteet huomioon ottavasta hyvinvoinnin paranemisesta”, Vihriälä toteaa.
Riskinä stagflaatio
Vihriälä myös muistuttaa, että olisi lisäksi epärealistista ajatella, ettei uusia sokkeja tule.
”Venäjän hyökkäyssota heti koronakriisin ja vain runsaat vuosikymmen maailmantaloutta horjuttaneen finanssi- ja eurokriisin jälkeen osoittavat, että maailma on epävarmempi kuin vielä 15 vuotta sitten ajateltiin. Kaikkien tällaisten sokkien seurauksena kasvu heikkenee ja julkinen velka kasvaa ennakoidusta.”
Talousympäristö voi muodostua Vihriälän mukaan tuoreimpia ennusteita huonommaksi itse asiassa jo varsin pian. Tähän asti vauhdilla kasvaneen Kiinan kasvu on nopeasti hidastumassa ja USA:n ja EU-alueen talouksissa on syntymässä stagflaatio eli nopean inflaation ja hidastuvan kasvun yhdistelmä. Stagflaatio on vaikea hallita perinteisillä kysynnänsäätelytoimilla, Vihriälä toteaa.
Ukrainan sodan eskaloituminen sekä kehittyvien maiden ruoka- ja energiakriisin kärjistyminen syviin levottomuuksiin johtavilla tavoilla voivat myös heikentää talouskehitystä ennakoidusta.
”Olisi siis kyettävä sekä vastaamaan hyvin tiedossa oleviin, hitaasti kehittyviin vaikeuksiin että selviytymään jo kehkeytyvistä ja myös vielä tuntemattomista sokeista”, Vihriälä esittää.
